Pääkirjoitus
Sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote), eli kotoisasti perusturvan, rahoituskriisi on ollut näköpiirissä jo pitkään. Vuosi toisensa jälkeen perusturvan menot ylittävät budjetoidun, eikä kyse ole ”alibudjetoinnista”, kuten kuulee väitettävän.
Perusturvaan on Koillismaan kunnissa satsattu kaikki mahdollinen. Sekä euroina että suhteellisesti laskettuna perusturvaan käytetään enemmän rahaa kuin koskaan.
Haasteena on se, että perusturvan menot kasvavat huomattavasti verotuloja nopeammin. Tämä kehitys ei voi loputtomiin jatkua.
Hallituksen asettama sote-työryhmä luovutti ehdotuksensa tiistaina. Sen mukaan Suomi jaetaan 34 alueeseen. Kuusamo ja Taivalkoski kuuluisivat Oulun isäntäkuntamallilla hallinnoimaan alueeseen, johon kuuluu 13 kuntaa ja 277 000 asukasta. Posio kuuluisi Lappiin, joten uudistuksen pohjana ovat vanhat maakunta- ja lääninrajat.
Uudistuksessa kuntien perusturvan työntekijät siirtyisivät perustettavan sote-alueen palkkalistoille. Kuusamossa ja Taivalkoskella tämä tarkoittaisi, että perusturvan työntekijät kuittaisivat jatkossa palkkansa Oulun kaupungilta. Kuusamossa perusturvan työntekijöitä on noin 600.
Lähipalvelujen taso on määrä säätää lainsäädännöllisesti, mikä on ratkaiseva asia uudistuksessa. Selvää on, että jotkut palvelut keskitetään Ouluun. Jos palvelujen tuotantotapa pidetään entisellään ja vain hallinnon rakenteita muutetaan, jää uudistuksen taloudellinen hyöty saavuttamatta.
Koillismaan kuntien on pidettävä puolensa, jotta alueen erityispiirteet tulevat huomioiduiksi. Kuusamon erikoissairaalatasoiset palvelut ovat perusteltuja pitkien välimatkojen ja matkailun vuoksi.
Kaikissa kunnissa on yhteinen toive siitä, etteivät kustannukset saa nousta. Sairastavuudesta ja ikärakenteesta johtuen kuntien kustannukset asukasta kohti poikkeavat tällä hetkellä suuresti toisistaan. Tulossa on kova vääntö siitä, millä perusteella maksuosuudet jyvitetään kuntien kesken.
Tällä hetkellä kuntapäättäjät tuskailevat sairaanhoitopiirin laskun suuruutta, jatkossa sote-piirin.