Tasavaltamme vietti itsenäisyyspäiväänsä jälleen perinteisin arvokkain menoin. Itsenäisyytemme perinnön vaaliminen perustuu syvään kunnioitukseen niitä miehiä ja naisia kohtaan, jotka ovat vaikeina aikoina sodan ja rauhan töissä rakentaneet maatamme, ja mahdollistaneet nykyisen hyvinvointimme.
Suomalaisen itsenäisyyspäivän vieton perustunnelma on harras. Se, mikä vaikeuksien kautta on voitettu, sitä syvin tuntein kunnioitetaan.
Jossain maissa itsenäisyyspäivä on tyyliltään pikemminkin riehakas kansanjuhla. Näin esimerkiksi Norjassa.
Vaikka samaa tyyliä ei Suomessa haluta harrastaakaan, on syytä pysähtyä miettimään, olisiko meilläkin syytä vähän muuttaa juhlan muotoa.
Muutoksen ei tarvitse tarkoittaa arvokkuudesta luopumista, vaan siitä, että vanhaa perinnettä uudistetaan. Uudistuminen on tärkeää, jotta nousevat sukupolvet kokevat juhlan yhtä lailla omakseen.
Kuusamossa itsenäisyyspäivän aattona järjestettävä kutsuvierasjuhla on ainutlaatuinen perinne Suomessa. Järjestäjinä ovat rajakilta, kaupunki, yrittäjäjärjestö ja paikallisia yrityksiä. Juhla sai alkunsa rajavartioston puitteissa jo 70-luvulla, ja on sittemmin laajentunut nykyiseen muotoonsa.
Juhlan kantavana teemana on veteraanien ja veteraanityön korostaminen. Veteraaneja kannattaa muistaa, kun he vielä ovat keskuudessamme. Rivit harvenevat nopeasti, sillä ensi itsenäisyyspäivänä veteraanien keski-ikä on jo 90 vuotta. Yhä harvempi tammenlehväsukupolven edustaja pääsee paikalle Kuusamotalon juhlaan.
Kuusamossa uudistuminen voisi tarkoittaa kutsuvieraslistan nuorentamista. Jotta arvokas perinne säilyy, on siihen kasvettava nuoresta pitäen. Juhlaan voitaisiin kutsua esimerkiksi edustava otos juhlaa edeltävänä keväänä ylioppilaaksi kirjoittaneita ja ammattiinsa valmistuneita.
Juhla viestisi entistä enemmän sukupolvien kohtaamisen ja yhteisöllisyyden henkeä. Kun nuoret saisivat juhlaan virallisen kutsun, todennäköisesti hyvin usea sitä myös noudattaisi.
Ulkoiselta muodoltaan rajakillan isännöimän vastaanoton ei tarvitsisi suuresti muuttua. On hyvä, että Kuusamossa vietetään jatkossakin arvokas kansalaisjuhla. Karnevalistisia juhlia riittää niitäkin, esimerkkeinä vappu ja juhannus.
Itsenäisyyspäivän juhla osoittaa, että tasavaltalaisessa Suomessa tunnetaan kaipuuta seremoniallisuuteen. Muuten ei ole selitettävissä kansakunta lähes kokonaisuudessaan kokoontuu itsenäisyyspäivänä tv:n ääreen katsomaan, kun tasavallan presidentti kättelee juhlavieraat.