Juuso on kyllä symppis ja Sulo on patsaansa ansainnut, sanottiin Kuusamossa Sulo Karjalaista ja Juuso-karhua esittävän patsaan paljastamisen jälkeen. Taitelija Juhani Honkasen näkemys miehen ja karhun ystävyydestä osui napakasti Kuusamo 150 -juhlapäivän tunnelmiin, kun kansalaisjuhlan puheenaiheeksi nousivat luonto ja ihmisiä yhdistävä vahva kuusamolaisuus.
Tunnelman kiteytti kansalaisjuhlan juontanut toimittaja Reetta Räty kiitellessään pontevaa ja kirkasta Nilonkankaan koulun kuoroa.
– Teille on näköjään sanottu sama minkä Hilkka Leskelä opetti aikoinaan Naisvoimistelijoissa, että Kuusamosta lähdetään pää pystyssä, mutta ei nokka pystyssä.
Lähes 20 vuotta Kuusamossa asunut, syntyjään sodankyläläinen, kirjailija opettaja Minna Rytisalo sanoi kansalaisjuhlassa, että uskaltaa tuntea itsensä jo uuskuusamolaiseksi, koska on esimerkiksi saanut olla mukana etsimässä suklaapupuja Kirkkosaaresta asukasyhdistyksen tapahtumassa.
– Kuusamolaisuus on meissä ihmisissä. Siksi minäkin saan tuntea olevani kotona täällä.
Pystypäin ja yhdessä Kuusamo juhlikin. Kuusamotalon pihatapahtumassa oli järjestysmiehen asiantuntevan arvion mukaan parhaillaan jopa 2 000 ihmistä. Arvio oli osuva. Emäntien mukaan ruokailijoita oli tapahtuman aikana noin 1 700.
Kermaa ja pippurijuustoa saisi olla enemmän, mutta hyvää ja varmasti kaikille sopivaa tämä on, arvioi Irma Ahonen juhlaruokana tarjottua lapin ukon keittoa. Mutta millaista pippuria ja kermaa juhliva Kuusamo kaipaisi?
– Uskoa tulevaisuuteen ja yrittäjyyttä. Kuusamossa on noustu tuhkasta, kyllä täällä pärjätään.
Juhlaväki kiitteli ja kehui päivänsankarin luontoa ja toivoi Kuusamolle nuoria, lapsiperheitä ja työpaikkoja.
Samaa toivottiin Kuusamon kaupunginvaltuuston juhlakokouksessa keväällä. Valtuusto on antanut 150-vuotisjuhlan kunniaksi julistuksen nuorisotakuusta, eli on luvannut huolehtia, että jokainen kuusamolainen nuoriaikuinen työllistyy tai kouluttautuu.
Kuusamoa rakennetaan yhdessä ja kestävästi, sanoi kaupunginjohtaja Jouko Manninen.
– Kun Kuusamo täytti 125 vuotta, valtuusto antoi ympäristöjulistuksen. Se on edelleen voimassa. Nyt annettu nuorisotakuu tulee myös olemaan pysyvä tavoite, vakuutti Manninen.
Missä ovat työpaikat, miten luoda olosuhteet menestyvälle yritystoiminnalle, miten markkinoida kuntaa, miten rakentaa kuntabrändiä kestävästi, pohti kansalaisjuhlan juhlapuheessa Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen.
– Tässä palaan matkailuun ja luontoon. Jokaisen kunnan kannattaa miettiä omat vahvuutensa ja rakentaa sen päälle. Minun mielestä Kuusamolla on tässä hyvät mahdollisuudet. Töitähän se vaatii ja pitkäjänteisesti. Mutta olettehan te sitä jo vuosikymmeniä tehneetkin.
Koskinen muistutti, että Kuusamossa strategia on ohjannut ja tavoitteita on toteutunut ja kuntalaiset luottavat päättäjiin. Jatkakaa samalla mallilla, toivotti Jari Koskinen.
Kuusamo Nature Photo festivaalin yhteydessä järjestetyissä Kuusamo 150 -ohjelmassa korostui Kuusamosta puoli, jonka esille nostamista on ehkä jo ennätetty odottaa.
– Kuusamo on sivistyspitäjä, kirjallisuuspitäjä ja musiikkipitäjä. Kulttuuri on meille vahvuus, sanoi Jouko Manninen.
Kansalaisjuhlan yleisö ihastui lapsikuorojen esityksiin ja vakavoitui kuuntelemaan kantaesitystä juhlavuoden tilausteoksesta ”Elämän ovet” Signe Kyllösen johtaman juhlakuoron esittämänä. Kirjailija-opettaja Tommi Kinnusen kirjoittama ja Tapio Tuomelan säveltämä musiikkiteos päättyi ajatukseen: ”Eikä uusiin huoneisiin ole koskaan kiire.” Yleisö vaikuttui.
