Luonnonsuojelualueilla tarvitaan nykytasoa enemmän aktiivista luonnonhoitoa.
Metsähallituksen Luontopalveluiden mukaan suojelualueilla on runsaasti elinympäristöjä, joiden luonto köyhtyy, ellei niitä aktiivisesti hoideta tai ennallisteta. Joukossa on elinympäristöjä, jotka luontotyyppien ja lajien uhanalaisuusarviointien mukaan ovat kiireellisimmän hoidon tarpeessa.
Metsähallituksen Luontopalvelut on arvioinut suojelualueiden aktiivisen luonnonhoidon ja rahoituksen tarpeen. Suojelualueiden monimuotoisuuden kannalta kriittisimpien elinympäristöjen aktiivisen hoidon rahoitustarve voi olla jopa 28 miljoonaa euroa vuodessa seuraaville seitsemälle vuodelle.
Metsähallituksen luontopalvelut
Luontopalveluiden mukaan rahoitustaso riippuu valittavasta kunnianhimon tasosta, eli siitä kuinka aktiivisesti suojelualueiden luonnonsuojelullinen potentiaali halutaan hyödyntää luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi.
Edellä mainitusta rahoitustarpeesta 16 miljoonaa euroa kuluu perinnebiotooppien suojeluun, vähän yli 7 miljoonaa lintukosteikkojen hoitoon ja noin 4, 5 miljoonaa euroa muihin kiireellisesti hoitoa tarvitseviin suojelualueiden elinympäristöihin.
Ajantasaisen luontotiedon ylläpidon arvioitu rahoitustarve on 1,3 miljoonaa euroa vuodessa.
Suuri osa rahoituksesta odotetaan tulevan EU:lta, mutta Luontopalvelut on vailla myös budjettirahoitusta .
– Luonnonhoito ja ennallistaminen jo perustetuilla luonnonsuojelualueilla on monimuotoisuuden turvaamisen kannalta yksi ripeimmistä, ristiriidattomimmista ja kustannustehokkaimmista keinoista, sanoo luonnonsuojelun päällikkö Tuula Kurikka Metsähallituksen Luontopalveluista.
Luontopalveluiden mukaan yksi merkittävimmistä uhanalaisista elinympäristöistä ovat perinnebiotoopit, joiden luonnonhoito on työvoimavaltaista ja siksi kallista.
Metsähallituksen mukaan EU:n maatalouden ympäristökorvaukset ovat tärkein rahoituslähde niiden säilyttämiseen. Tällöin ”työn” tekevät nelijalkaiset työntekijät, esimerkiksi karja ja lampaat. Luonnonhoito hoituu näin kustannustehokkaasti, ja siitä hyötyvät luonnon lisäksi maataloustuottajat.
Tällä hetkellä suojelualueiden perinnebiotoopeilla laiduntavien eläinten omistajat saavat vuosittain noin 6 miljoonaa euroa EU:n ympäristökorvauksia. Tarpeellinen taso perinneympäristöjen uhanalaisuuden merkittäväksi vähentämiseksi olisi jopa 16 miljoonaa euroa vuodessa.
Perinneympäristöjen lisäksi EU-rahoitusta voidaan saada myös suojelualueilla sijaitsevien muiden kriittisten elinympäristöjen luonnonhoito-, ennallistamis- ja lajisuojelutyöhön. Esimerkiksi Metsähallituksen Luontopalvelujen koordinoimissa kahdeksassa LIFE-hankkeessa EU:n rahoitusosuus on 64 prosenttia. Valtiolta tarvitaan kuitenkin perusrahoitus niiden siemenrahaksi, minkä jälkeen se voidaan moninkertaistaa LIFE- ja muiden EU-hankkeiden avulla.
Tällä hetkellä vuosittain käytetään Luontopalveluissa noin 2 miljoonaa euroa näiden elinympäristöjen hoitoon. Suurin puute rahoituksessa on jo pitkään ollut lintukosteikkojen hoidossa.
– Kosteikkolintujen kannat ovat arviointien mukaan taantuneet huolestuttavasti. Lintukosteikkoja on pystytty kunnostamaan vain erilaisissa hankkeissa. Hyvän hankkeen jälkeen kannat ovat nousseet, mutta kääntyneet laskuun, koska hoidon rahoitukselle ei ole ollut jatkuvuutta.
– Kaiken kaikkiaan suojelualueiden luonnonhoidon jatkuvuuden varmistaminen on erittäin tärkeää. Silloin ei velkaa kerry, Kurikka huomauttaa.
Luonnonsuojelualueiden luontoarvojen hoito on myös huolenpitoa jo tehdystä investoinnista.
– Luonnonsuojelualueiden hankinta ja perustaminen on ollut investointi valtion taholta. On tärkeää, että tehdystä investoinnista pidetään huolta, Kurikka sanoo.
Niin sanottua luonnonsuojeluvelkaa on myös päätösten tueksi tarvittavissa kartoituksissa. Tietoa tarvitaan uhanalaisarviointien lisäksi sekä suojelun, ennallistamisen että luonnonhoidon kohdentamiseen tärkeimpiin elinympäristöihin, luontotyyppeihin ja alueisiin.
Aktiivista luonnonhoitoa
Valtion luonnonsuojelualueilla elinympäristöjen hoidosta ja ennallistamisesta vastaa Metsähallitus.
Hoitovelkaa on Metsähallituksen arvion mukaan jopa 28 miljoonaa euroa vuodessa seuraavat seitsemän vuotta.
Esimerkiksi laidunnus on tärkeä keino turvata uhanalaiset perinnebiotoopit.
Aktiivista luonnonhoitoa on myös mm. niittäminen, kulotus, lintukosteikkojen kunnostaminen.
Yksityisten luonnonsuojelualueiden ennallistamistoimenpiteiden käytännön suunnittelun ja toteutuksen hoitaa Metsähallitus yhteistyössä maanomistajan kanssa.