Pääkirjoitus
Sallan kunnassa ryhdyttiin puuhaamaan vajaat puolenkymmentä vuotta sitten ajatusta suojelumaiden verottamisesta. Valtuusto hyväksyi vuoden 2011 loppupuolella kiinteistöveron, jonka mukaan kunta ryhtyy verottamaan myös valtion omistamia suojelualueita. Samansuuntaisen päätöksen teki myös Enontekiön kunta.
Kunnan tavoitteena oli oikeudenmukaisempi verokohtelu ja kunta yritti toimella laajentaa veropohjaansa selvitäkseen velvoitteistaan.
Sallan kunta tulkitsi lakia siten, ettei voimassa oleva laki estä suojelualueiden verotusta. Kunnassa verrattiin suojelualueita vesivoimalaitoksiin, jotka maksavat kiinteistöveroa sijaintikunnalleen.
Sallan innoittamana monet muut Lapin kunnat kiistelevät verohallinnon kanssa valtionmaiden suojelualueiden verotusarvosta. Lapissa valtionmaiden suojelualueita on noin kaksi miljoonaa hehtaaria. Suojelualueiden menetetyksi korvausarvoksi arvioidaan useita miljoonia euroja.
Sallan päätöksestä on kulunut nyt useita vuosia ja ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että asia on juuttunut byrokratian rattaisiin.
Maaseudun Tulevaisuudessa (29.6.2015) verohallinnon ylitarkastaja Kari Pihljerta toteaa haastattelussa, että mahdollinen suojelualueiden verotus toisi mukanaan ongelmia.
Ensinnäkin, jos suojelualueilta ruvettaisiin perimään kiinteistöveroa, lakia pitäisi muuttaa. Nykyisinhän laissa on määritelty, että alueen, jolta ei saada maa- tai metsätalouden tuottoa, verotusarvo on nolla.
Jos suojelualueita verotettaisiin, samalla nousisi taas esille kiinteistöveropohjan laajentaminen talousmetsiinkin. Pihljertan mukaan olisi outoa, jos metsät olisivat kiinteistöverotuksen kohteena vain suojeltuina. Ja jos valtion suojelumetsiä verotettaisiin, verotus pitäisi laajentaa myös suojeltuihin yksityismaihin.
Verotusasia odottaa edelleen lopullista ratkaisua. Kyse lienee myös poliittisesta kysymyksestä. Asia pitää kuitenkin selvittää mahdollisimman pian, jotta epätietoisuudesta asian ympärillä päästään.