Suo­ma­lai­sel­le vi­ran­omai­nen on luo­tet­ta­va, ve­nä­läi­sel­le ei – huos­taan otettu lapsi muis­tut­ti kult­tuu­ri­eros­ta

Arto Mustajoki piti havainnollistavan esityksen Suomen ja Venäjän kulttuurieroista.

Kuva: Aleksanteri Pikkarainen

Suomalainen luottaa lähtökohtaisesti viranomaisiin kun taas venäläinen ei. Suomelle laki edustaa useimmiten vakaasti toimivaa valtiota ja oikeudenmukaisuutta, venäläinen erottaa nämä kaksi asiaa toisistaan.

Muistutus tästä naapurimaiden välisestä kulttuurierosta saatiin konkreettisesti jälleen viime syksynä, kun Venäjän media nappasi taas kerran hampaisiinsa Suomen lastensuojelun. Vastaavia tapauksia on ollut vuosien mittaan useampiakin.

Kuusamossa luennoi lauantaina venäjän kielen emeritusprofessori Arto Mustajoki, joka sanoi, että venäläisille nämä huostaanottotapaukset näyttäytyvät viranomaisten epäoikeudenmukaisena toimintana.

– Tässä ei ollut kyse pelkästään siitä, että asiaa olisi käytetty pelkästään poliittisena pelinappulana, vaan ihan oikeasti suomalainen ja venäläinen ajattelevat sen eri tavalla. Venäläiselle oikeudenmukaisuus on tärkeämpää kuin lainkuuliaisuus. Kun venäläiselle kerrotaan että suomalaiset viranomaiset olivat ottaneet huostaan lapsen, syttyy kaksi lamppua. Ensinnäkin viranomainen tarkoittaa ihan eri asiaa kuin suomalaiselle. Venäläistä ei myöskään voi vakuuttaa siitä, että laki on oikein.

Mustajoki puhui Suomi-Venäjä-seuran Pohjois-Suomen piirijärjestön kevätseminaarissa.

– Yritän avata joitain uusia näkökulmia Venäjästä. Meillä on hyvin paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä Venäjästä mitään. Tai mitä he tietävät ei välttämättä ole se, mitä me haluaisimme heidän tietävän.

Mustajoki yritti havainnollistaa, miksi Venäjään on vaikea suhtautua normaalisti.

– Naapurit ovat aina ongelma arkielämässä ja politiikassa. Jos etsii maailmasta maita, jotka ovat naapureita ja kavereita keskenään, niitä on vaikea löytää. Iso naapuri on iso ongelma. Euroopassa on muitakin esimerkkejä, joilla on iso naapuri. Portugali, Irlanti, Hollantikin ja Kreikka. Kaikissa tapauksessa idässä on iso naapuri, jonka kanssa pitäisi tulla toimeen. Näissä muissa tapauksissa tilanne on yksinkertaisempi. Suomen ja Venäjän rajalla muuttuu kaikki. Suurin ero on kieli ja eri kieliryhmä, joka lisää erilaisuuden tuntoa. Me suhtaudumme myös eri tavalla tasa-arvoon, hierarkioihin ja oikeudenmukaisuuden käsitteeseen.

Suomi on myös pieni valtio, Venäjä suurvalta. Suurvalta ajattelee, etteivät sitä koske ihan samat säännökset kuin pieniä valtioita.

– Siihen kuuluu tietynlainen ylimielisyys, sokeus sille, miltä asiat näyttävät toisten näkökulmasta. Yliopistossa kerran esiintyi eräs kansainvälisen oikeuden professori. Tilaisuus oli juuri – mitä sanaa siitä nyt käytetään – Krimin Venäjään liittämisen jälkeen. Hän lähti siitä, että kyllä, Venäjä rikkoi kansainvälistä lakia, mutta jatkoi, että USA on rikkonut sitä viimeisen kymmenen vuoden aikana ainakin kuusi kertaa.

USA:n, Venäjän ja Kiinan puolustusmenot ovat maailman puolustusmenoista 50 prosenttia, Mustajoki muistutti.