Pääkirjoitus
Suomessa kerätään vuosittain noin 50 miljoonan kilon marjasato. Tästä määrästä kotitaloudet keräävät edelleen suurimman osan omaan käyttöön. Myös kaupallisen poiminnan marjoista puolet jää kotimaassa käytettäväksi. Näin arvioi Arktisten marjojen toiminnanjohtaja Simo Moisio Maaseudun tulevaisuudessa keskiviikkona.
Luonnonmarjoja viedään ulkomaille noin 7 miljoonaa kiloa vuodessa. Puolet ulkomaille menevistä marjoista on mustikkaa, toinen puoli puolukkaa. Muita metsämarjoja, kuten hillaa, viedään ulkomaille varsin pieniä määriä.
Pääasiassa mustikkaa viedään Kiinaan, Japaniin ja Saksaan. Aasiassa mustikan terveysominaisuudet ovat korkeassa kurssissa. Puolukka taas menee pääosin Eurooppaan saksankieliselle alueelle.
Suomalaiset keräävät talteen vain viidenneksen kaupalliseen myyntiin tulevista luonnonmarjoista. Näin ainakin Polaricalla, joka on yksi Suomen suurimpia marjoja ostavista yrityksistä. Sama suhde lienee myös muilla ostajaliikkeillä.
Teollisuusmarjojen käyttö on lisääntynyt. Syyksi arvellaan sitä, että kotitarpeeseen keräävät marjastajat ikääntyvät, eivätkä enää kerää myös lapsilleen ja sukulaisilleen. Näin pakastemarjojen käyttö lisääntyy. Marjoja myös pidetään terveellisinä ja siksi niitä käytetään tuotteissa kuten jugurttien ja aamiaismyslien mausteena mieluummin kuin hedelmiä.
Vaikka ulkomaalaisten tulo marjamaille onkin aiheuttanut keskustelua, ovat he kuitenkin se työvoima, joka pitää myös kotimaisen marjan suomalaisten saatavilla.
Ulkomailta tulevat marjat ovat jo tuttuja toreilta, joiden myyntikojuissa on tarjolla myös virolaista ja ruotsalaista marjaa. Viime vuonna sadon ollessa heikko, Suomeen tuotiin neljä miljoonaa kiloa mustikkaa ulkomailta, tavanomaisena vuonna tuonti on noin miljoona kiloa.
Sen sijaan, että kovaan ääneen keskustellaan ulkomaalaisista poimijoista, pitäisi kantaa huolta siitä, miten suomalaiset saadaan jatkamaan marjastusta ja siirtämään taito ja innostus nuoremmalle polvelle. Näin pakasteesta syötäisiin jatkossakin kotimaista marjaa.