Suomalaisen Työn Liiton teettämän selvityksen mukaan enemmistö suomalaisista luottaa siihen, että kotimainen valmistus kannattaa. Suomalaiset arvostavat kotimaista valmistusta ja kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia tuotteiden alkuperästä. Suomalaisen Työn Liitto kannustaa yrityksiä viestimään avoimesti tuotteidensa arvoketjujen eri vaiheista ja siitä työstä, jota ne Suomessa luovat.
Valmistava teollisuus on kokenut monta haastavaa vuotta. Tuotantoa on siirretty ulkomaille ja valmistavasta teollisuudesta on kadonnut tuhansittain työpaikkoja viimeisten vuosien aikana. Usein toistetaankin totuutena, että Suomessa ei kannata valmistaa mitään. Suomalaisen Työn Liiton kyselyn mukaan kuitenkin 73 prosenttia suomalaisista on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän ”Suomessa ei kannata valmistaa mitään” kanssa.
– Suomalaiset arvostavat vahvasti Suomessa tapahtuvaa valmistusta. Tämä näkyy sekä päivittäistavarakaupassa kuten elintarvikkeissa ja käyttötavaroissa että teollisissa tuotteissa. Suomalaiset yhdistävät Suomessa tapahtuvaan valmistukseen paitsi laadun myös työllistävän vaikutuksen. Tämä kävi ilmi mm. viime lokakuussa teetetyssä kyselyssä, jossa Turun telakan risteilijätilaukset oli suomalaisten mielestä parhaiten kotimaan työllisyyttä vuonna 2015 tukenut teko, sanoo hitsausalan ratkaisuja tarjoavan Kemppi Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Suomalaisen Työn Liiton johtokunnan puheenjohtaja Teresa Kemppi-Vasama.
Suomalaisen Työn Liiton selvitysten mukaan yhä useampi suomalainen on kiinnostunut ostamiensa tuotteiden alkuperästä. Toisaalta samaan aikaan työelämää ravistelevat muutokset ja eri toimialojen sisäinen toimintalogiikka tekee yhä vaikeammaksi irrottaa itse valmistusta tuotteiden muista tuotantovaiheista. Useat tuotteet syntyvät monimutkaisissa arvoketjuissa, joissa tuotannon eri vaiheet ylittävät valtioiden rajat.
– On myös aloja, joissa tuotantoa ei voi tarkastella erillisenä kokonaisuutena silloin, kun sen kytkennät ja riippuvuudet arvoketjun muihin vaiheisiin, kuten hankintaan ja tuotekehitykseen, ovat tiiviit. Tällöin tuotantoa ei voi siirtää toiseen paikkaan pelkkien tuotantokustannusten perusteella, Kemppi-Vasama toteaa.
– Tuotteeseen syntyy arvoa useissa eri työtehtävissä, joista vastaavat esimerkiksi muotoilijat, logistiikkapäälliköt, tuotekehittäjät ja markkinoijat. Olisi tärkeää tarkastella tuotteiden arvoketjua kokonaisuudessaan suomalaisen työn näkökulmasta ja olla ylpeä siitä työstä, jota Suomeen syntyy, Kemppi-Vasama jatkaa.