MTT:n tuoreen selvityksen mukaan suomalaisen meijeriteollisuuden osuus kansainvälisillä maitomarkkinoilla on alentunut. Reiluimmin ohi ovat ajaneet Tanska, Puola ja Baltian maat. Maitokiintiöiden poistuminen kasvattaa maitovolyymia muualla Euroopassa, mutta Suomessa tuotanto ei kasva riittävästi.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä on valmistunut Itämerta reunustavien maiden maitoketjujen kilpailukykyselvitys, jossa ovat mukana Suomen lisäksi Ruotsi, Tanska, Saksa, Puola ja Baltian maat. Selvityksen mukaan kilpailukykyasetelmat saattavat muuttua hyvinkin nopeasti.
– Viime vuosina yritysostojen ja fuusioiden tahti on kiihtynyt Euroopan markkinoilla. On alkanut varsinainen kilpajuoksu raaka-maidosta ja jalostuskapasiteetin hallitsemisesta, kertoo selvitystä koordinoinut erikoistutkija Csaba Jansik MTT:stä.
Meijeriteollisuus tarvitsee kasvaakseen joko lisää maitoa ja sitä kautta volyymia tai enemmän lisäarvoa korkeasti jalostetuista tuotteista. Maitokiintiöiden poistumisen seurauksen maidon määrä tulee kasvamaan eri alueilla Eurooppaa.
– Kotimaisen tuotannon kasvu ei ole mahdollista, koska maitotilojen rakennekehitys on hidasta ja ala ei houkuttele riittävästi nuori yrittäjiä. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää siis lisäarvotuotteiden strategia, joka on toisaalta myös Suomen vahvuus, pohtii Jansik.
Suomen meijeriteollisuus on elintarvikesektorissamme on ainoana säilyttänyt positiivisen ulkomaankauppataseen koko EU-jäsenyyden ajan.
Suomen meijeriteollisuuden kotimaan markkinoiden myynti lähti kuitenkin syöksyyn jo vuonna 2008. Osasyynä tähän on myynnin rakenteen muuttuminen. Vähittäiskauppaketjut ovat lisänneet omien merkkiensä tarjontaa muun muassa juustoissa ja jogurteissa, ja esimerkiksi juuston kasvava kulutus on katettu tuontituotteilla.
