Suomen vas­tuul­li­sim­piin up­see­rei­hin kuuluva Kari Li­ten­dahl kertoo ko­ti­seu­dus­taan Kuu­sa­mos­ta ylpeänä – näin hän katsoo jo uran jäl­kei­seen aikaan

Kari Litendahl aikoo viettää syntymäpäiviä Kuusamon mökillään pitkin kesää.

Kuva: Mikko Halvari

Komealla paikalla Kuusamon Kajavassa seisoo vähintään yhtä komea tummanruskea hirsimökki. Kuusamo on täynnä komeita hirsimökkejä, mutta harvemman niistä seinässä lukee isolla Päämaja. Molempia päätyjä koristavat lisäksi Suomen leijonavaakunat.

Tunnukset antavat osviittaa siitä, että mökkiä asuttaa sotilas.

Everstiluutnantti Kari Litendahl on tullut jälleen Helsingistä lataamaan akkujaan rakkaalle paikalle. Mökkinsä, lasten pihamökin ja grillikodan hän on rakentanut omin kätösin.

– Täällä unohtuvat heti Helsingin hälinä ja vastuullisen työn paineet, vaikka työstäni tykkäänkin, Litendahl sanoo.

Litendahl on Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksella vastuussa Puolustusvoimien poikkeusolojen organisaatioihin sijoitettavien esikuntaupseereiden koulutuksesta sodanajan tehtäviin.

Valokuvausyrittäjien vesa on kuin prototyyppi suomalaisesta upseerista. Tällaista miestä ajattelisit, jos ajattelisit jämäkkää, kurinalaista, järjestelmällistä ja isänmaallista sotilasta.

Juuri kurinalaisuus ja järjestelmällisyys olivat niitä syitä, jotka ajoivat Litendahlia nuorena sotilasuralle. Ennen ammatinvalintaa hän oli maajoukkuetason alppihiihtäjä. Hyppäys urheilijaelämästä sotilaselämään kävi mutkattomasti. Molemmissa on paljon samaa.

Kuusamossa koululaista jo kannustettiin uravalintaan.

Nuorena urheilijana Litendahl haki oppia naapurimaasta Tärnabyn alppilukiosta. Tärnabystä kotoisin on myös lajilegenda, olympiavoittaja ja maailmanmestari Ingemar Stenmark.

Ruotsissa osattiin nuorten urheilijoiden jalostaminen maailman huipulle jo 1990-luvun taitteessa. Koulukavereita tuli kovista alppimaista Norjaa, Saksaa, Kanadaa, Itävaltaa ja Yhdysvaltoja myöten.

Suomi tuli vielä kaukana perässä. Vasta seuraava alppihiihtosukupolvi oli se menestynyt Kalle Palanderin johdolla.

– Me teimme ne kaikki virheet ennen sitä, Litendahl sanoo.

Nykyisin laskettelu on jäänyt vähemmälle. Suosikkiajanvietteisiin mökillä kuuluu kalastus verkoilla ja vetouistellen. Mökin seinällä on kuvia komeista järvitaimenista, mutta viime vuodet ovat olleet vaisumpia saaliin osalta. Litendahl aprikoi, että kalakanta on mennyt huonompaan suuntaan.

– Tilanne on huolestuttava. Meillä on edessä yhteinen pitkä prosessi siinä, että jätämme lapsillemme hyvän perinnön.

Sotilasurastaan Litendahl puhuu suurella lämmöllä. Hän kokee saaneensa toiveammatissaan enemmän kuin olisi koskaan odottanut. Sotilasuraa on jäljellä vielä muutama vuosi.

Sen jälkeen hän aikoo palata Kuusamoon ja asettua mökilleen. Tarkoituksena on keskittää suvun toiminnot yhteen paikkaan. Harakkaniemen kantatilan isännyys mahdollistaa sen tulevaisuudessa.

Litendahl suunnittelee aloittavansa yritystoimintaa jossa hyödyntäisi nykyisellä urallaan keräämiään verkostoja. Mahdollisesti se voisi olla jotain turvallisuusalaan liittyvää, mutta tarkemmin hän ei vielä suunnitelmiaan paljasta.

Työskennellessään kansallisissa ja kansainvälisissä pöydissä Litendahl on huomannut, että kuusamolaisuuden mainitseminen herättää aina kuulijat. Kuusamo tunnetaan ja hänelle on ollut kunnia-asia välittää myönteistä Kuusamo-kuvaa.

– Kun tuota itärajaa ajaa, ei Kuusamoa ja sen luontoa voi sivuuttaa. Kaverit olen aina toivottanut tänne tervetulleiksi.

Kari Litendahl viettää syntymäpäiviä kesän aikana mökillä useampaan otteeseen.