Työttömyydestä keskustellaan julkisuudessa hyvin runsaasti. Viimeisimmän ”kohun” aiheutti esikoiskirjailija, joka ilmoitti olevansa ideologisesti työtön. Helsingin Sanomissa julkaistussa artikkelissa (HS 13.10) hän kertoi pyrkivänsä elämään yhteiskunnan tukien varassa ja välttämään työnhakua. Myöhemmin ilmeni, ettei henkilö ole vältellyt työnhakua. Itse asiassa hän on toiminut työn hakemiseksi aktiivisesti, mutta pyrkinyt mahdollistamaan myös alkavan kirjailijauransa.
Yhteiskunnallinen keskustelu aiheesta lainehti kuitenkin valtoimenaan. Pian löytyi muutama muukin, joka ilmaisi pyrkivänsä elämään yhteiskunnan tukien varassa. Löytyi runsaasti myös niitä, jotka tuomitsivat ilmiön hyvin voimakkaasti ja ilmaisivat tarpeen kiristää työttömien taloudellisia etuja. Löytyi myös esimerkkejä yrityksistä, jotka haluavat palkata vain palkattomaan työhön.
Jos sosiaalista mediaa ja osin myös tolkullista mediaa olisi uskominen, niin Suomessa ei muita olisikaan kuin työhaluttomia työttömiä ja palkanmaksuhaluttomia yrityksiä. Keskustelun eteneminen oli hyvin tuttua monen muun aiheen käsittelyn yhteydessä. Voimakkaat, äärimmäiset mielipiteet korostuvat, kun yleinen käyttäytyminen ja yleinen mielipide on kuitenkin todellisuudessa aivan jotakin muuta.
Voidaan aivan varmasti luottaa siihen, että kaikki työttömät haluavat itselleen työtä, enemmän kuin mitään muuta. Yritykset haluavat vastaavasti osaavia työntekijöitä, joille myös maksetaan ammattitaidon mukaista palkkaa. Tämä tosiasia hukkuu somepöhinän alle.
Lähitulevaisuuden ongelmat syntyvät, ellei nyt asioista todella päättävät pysty pitämään päätään kylmänä. Suuri houkutus on ryhtyä toimiin ääripäämielipiteiden painostuksesta ja tehdä säännöksiä, tarkkailua ja kiristyksiä, joiden ainoa seuraus saattaa olla heikentää sekä työttömyyttä, motivaatiota työllistymiseen että työvoiman saatavuutta. Ihmiset työllistyvät vain jos työpaikkoja syntyy lisää.
Suomen taloudessa on havaittu elpymisen merkkejä. Koillismaalla on myös myönteistä väreilyä kuten Osuuskaupan toimitusjohtaja Henrik Karvonen (KS 18.10) kirjoitti lehdessämme. Suuren enemmistön on työskenneltävä yhdessä sen eteen, että uskomme markkinoiden elpyvän ja myös työllisyyden parantuvan.