Koillismaa on tärkeässä roolissa, kun vieraspeto supikoiran leviäminen Suomessa halutaan pysäyttää. Supi on levinnyt Suomessa etelästä pohjoista kohti jo Kittilään ja Sodankylään saakka.
Koillismaalla lajilla on orastava kanta, kertoo Pohjoismaista supikoirahanketta toiminimensä kautta toteuttava Juha Mäkimartti.
– Ne nimenomaan on tärkeitä alueita. Sitä ollaan seurailtu, minkä verran tulisi Venäjän puolelta. Ei tilanne voi olla että supikoirakanta levittäytyy vain Suomen rajojen sisällä etelästä pohjoiseen. Se levittäytyy myös itärajan toisella puolen pohjoista kohti, Mäkimartti sanoo.
Suomen riistakeskus muistuttaa nyt metsästyskauden alkaessa supikoiran pyynnin tärkeydestä erityisesti Pohjois-Suomessa. Supikoira on Suomen luontoon kuulumaton vieraslaji ja haitallinen alkuperäisluonnon monimuotoisuudelle. Tutkimusten perusteella supikoira saalistaa maassa pesiviä lintuja – erityisesti pesiä.
– Ei vain riistalinnut ole saaliina, vaan kaikki töyhdöt, hyypät, kuovit. Supi rokottaa myös uhanalaisia ja taantuvia lajeja.
Syksyllä ja talvella supikoiran metsästys on tehokasta koirilla muun pyynnin yhteydessä, loukkupyynnillä ja haaskoilta väijymällä. Riistakeskuksen mukaan kun maastossa on metsästyskauden alussa paljon metsästäjiä, saadaan pienpetojen määriä yleisesti vähennettyä. Syksyn ja talven onnistunut pyynti luo perustan menestyksekkäälle lopputalven ja alkukevään tehopoistolle.
Mäkimartti kulkee Pohjois-Suomessa opastamassa supin pyyntiin. Hän on käynyt myös Koillismaalla, muun muassa opettamassa supiloukkujen tekoa vuonna 2016. Mäkimarttiin voi olla yhteydessä, jos metsästysseuraa kiinnostaa supikoiran pyyntikoulutus tai Kanu-loukkujen teko alueelle.
– Vapaaehtoisten metsästäjien rooli on tärkeä. Isot kiitokset metsästysseuroille ja riistanhoitoyhdistyksille, kun ovat antaneet mahdollisuuden ja kutsuneet. Tullaan kun kututaan.
Myös supikoirahavainnoista voi ilmoittaa Mäkimartille. Hän kiittääkin metsästäjiä ja muita luonnossa liikkujia, jotka ilmoittavat havaintojaan.
– Silloin pääsen niskakarvoihin kiinni, kun on supikoirahavainto tai mahdollinen pentue.
Supikoirasta halutaan eroon paitsi siksi, ettei se kuulu Suomen alkuperäiseen lajistoon, myös sen takia, että se levittää tauteja: raivotautia eli vesikauhua, kettukapia ja pahimpana pelättyä myyräekinokokkiloista, jota ei ole vielä tavattu Suomessa.
– Kyllähän se Lapin arka luonto ei tarvi yhtään enää lisää, joka aihuttaisi jotain painetta. Kaikki ollaan sitä mieltä, että supi ei kuulu Suomen alkuperäiseen luontoon. Ei ole kukaan ilmoittaunut sen ystäväksi.
Lisäksi supikoiralla on Mäkimartin mukaan vain vähän luontaisia vihollisia ja se on hyvä lisääntymään. Lapissa pentueissa on havaittu 8-12 poikasta.
– Sillä on rottamaisia selviytymispiirteitä, eikä se ole niin ihmisarka kuin kettu. Se osaa hyödyntää yhteiskunnan tuottamaa jätettä ja liikkuu lähellä asutusta ja maatiloja. Kettu liikkuu metsässä.
Mäkimartin työstämän Pohjoismaisen supikoirahankkeen tavoitteena on pysäyttää vieraspedon leviäminen Norjaan ja Ruotsiin. Päätoimenpiteenä on tehopyynti Pohjois-Suomessa sekä Merenkurkussa. Hanke tukee paikallisia metsästäjiä koulutuksen ja neuvonnan keinoin sekä tarjoaa kalustoa pyyntiin.
Suomen riistakeskus kerää havainto- ja saalistietoja Lapin supikoirista. Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosissa on 10–15 pannoitettua Judas-supikoiraa tilanteen seurantaan ja yksilöiden poistamiseen laajoista erämaista. Hyvä tilannekuva supikoiran esiintymisestä on tärkeää, jotta tehopyynti voidaan kohdentaa oikein. Pantasupikoiran pyydystämisestä saa riistakeskuksen kautta lahjakortin Retkitukkuun.
Koillismaalla pantasupikoiria ei tällä kertaa ole. Aiempina vuosina pannoitettuja supikoiria on kulkenut Kuusamosta ja Sallasta Venäjän puolelle, ja niitä on liikkunut myös Suomussalmella.
Nyt lähimmät pannoitetut Juudakset ovat Rovaniemellä.
Riistakeskuksen mukaan supikoiran tehopyyntiin kannattaa osallistua myös tulevana metsäkanalintukautena. Lappiin suuntaavia metsästäjiä kehotetaan poistamaan havaitut supikoirat luonnosta ja ilmoittamaan saaliista. Supikoiran pyynnin lisäksi nyt riistakeskus kehottaa panostamaan myös ketunpyyntiin, mikä tukee esimerkiksi kanalintu- ja metsähanhikannan elpymistä.
Myyräekinokokki
Ekinokokkoosi on Echinococcus-suvun heisimatojen toukkamuotojen aiheuttama ihmiselle vaarallinen tauti.
Myyräekinokokin väli-isäntiä ovat myyrät ja tärkein pääisäntälaji on kettu. Myös supikoira ja koira voivat olla loisen pääisäntiä.
Kettu, supikoira tai koira saa tartunnan myyrältä. Ihminen voi saada tartunnan loista kantavan pääisännän ulosteesta tai sen ulosteen saastuttaman veden tai elintarvikkeiden välityksellä.
Ihmiset voivat saada tartunnan myös ekinokokkitartuntaa kantavan koiran, ketun tai supikoiran turkkiin tarttuneista madon munista.
Taudin itämisaika ihmisessä on erittäin pitkä, 5–15 vuotta.
Väli-isännissä ja ihmisessä tauti aiheuttaa monilokeroisia rakkuloita, joita kehittyy yleensä maksaan. Maksakudoksen tuhoutuminen voi ajan myötä aiheuttaa kipuja ja maksasairauden oireita. Rakkulan repeäminen voi pahimmillaan johtaa kuolemaan.
Tautia voi torjua monin tavoin, mm. Suomeen tuotavien ja palaavien koirien heisimatolääkityksillä.
Luonnonmarjojen poimintaa ja käyttöä ei tarvitse rajoittaa
Myyräekinokokkoosi on lakisääteisesti vastustettava eläintauti.
Myyräekinokokin osalta EU on hyväksynyt Suomelle tartunnasta vapaan aseman.
Lähde: Evira