Su­pis­tet­tu­kin huol­to­var­muus kestää ver­tai­lua muihin maihin

Aili Kähkönen, valtion huoltovarmuusorganisaation elintarvikehuollon poolien valmiuspäällikkö. Maanviljelijä Susanna Karvonen kysyi ketkä saisivat polttoainetta mahdollisessa kriisitilanteessa.
Aili Kähkönen, valtion huoltovarmuusorganisaation elintarvikehuollon poolien valmiuspäällikkö.
Aili Kähkönen, valtion huoltovarmuusorganisaation elintarvikehuollon poolien valmiuspäällikkö.
Kuva: Jani Väisänen

Huoltovarmuuden osalta sähkön ja energian saanti ovat valtakunnan ensimmäisiä huolenaiheita mahdollisissa kriisitilanteissa. Ruuan suhteen Suomi on melko omavarainen monien peruselintarvikkeiden osalta, mutta ruuan tuotanto ja kuljetukset sekä jakelu vaativat polttoainetta ja nykyisin myös tietoverkkoja, johon maksuliikennekin tällä hetkellä nojaa.

– Elinkeinoelämä on kuitenkin se pohja, jonka varaa turvallisuus rakentuu, sanoi Huoltovarmuusorganisaation valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Kähkönen puhui Maatilojen varautumisseminaarissa Hotelli Kuusamossa noin neljällekymmenelle hengelle.

Maanviljelijä Susanna Karvonen Puolangalta kysyi ketkä saavat polttoainetta, jos tuonti jostain syystä pysähtyisi. Kähkönen vastasi, että jos niin pitkälle joudutaan, että valmiusvarastoja täytyy ryhtyä purkamaan, saisivat teiden ylläpidosta vastaavat tahot ja maatilat ostolupia.

– Polttoaine saattaisi mennä kortille, vastasi Kähkönen.

Keskusteluissa nostettiin esiin Kainuun tämäntalviset sähkökatkot, jotka hiljensivät myös kännyköitä, kun kännykkämastojen varavoimakaan ei riittänyt. Lisäksi huolta kannettiin maksuliikenteen turvaamisesta esimerkiksi pankkijärjestelmään kohdistuvan kyberhyökkäyksen sattuessa.

Rahaliikenne ei ole ainoa tietoverkkoihin liitetty toiminto vaan myös automatisaatio ja logistiikka nojaa tietoteknisiin järjestelmiin.

– Tietoturvaan varmistamiseen on kuitenkin keinoja. Esimerkiksi tuotantolaitosten automatiikka on syytä erottaa julkisesta verkosta, sanoo Kähkönen.

”Ennenvanhaan on ollut yritystä saada otetta esimerkiksi 100 elintarvikkeen tuottamisketjusta sen varmistamiseksi, mutta siitä on kyllä jouduttu luopumaan

Vaikka Suomessa elintarvikehuollon turvaamiseen on kansainvälisestikin kiinnitetty paljon huomiota, on varmuusvarastoja supistettu. Nykyisin viljan varmuusvarastot on mitoitettu puolen vuoden tarpeeseen, kun aikaisemmin viljaa säilytettiin varmuusvarastoissa vuodeksi.

– Ennenvanhaan on ollut yritystä saada otetta esimerkiksi 100 elintarvikkeen tuottamisketjusta sen varmistamiseksi, mutta siitä on kyllä jouduttu luopumaan, kertoo Kähkönen.

Elintarvikkeiden raaka-aineet ovat nykyisin monen mutkan takana ja useat ovat tuonnista riippuvaisia. Kaupoissa on tällä hetkellä noin 20 000 tuotteen valikoima, mutta varautumisessa kiinnitetään huomiota tarpeellisiin ravintoaineisiin.

Viime vuoden valtakunnallisessa energiakriisiharjoituksessa havaittiin, että polttoaineen saatavuuden heikkenemisellä on merkittäviä vaikutuksia ruokaketjuun aina alkutuotannosta valmistukseen, kuljetuksiin ja myymälöihin.

 
Pahoittelemme, että paperilehdessä kuvatekstit olivat menneet väärin päin! Tämä juttu liittyy aiemmin julkaistuun juttuun maatilojen varautumisesta.
Mainos
Koillissanomien pelit

Pelaa Koillissanomien digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä