Kun Matti Hoppu jäi eläkkeelle opettajan virastaan Keskikitkan koululla vuonna 1992, hän palasi synnyinseudulleen Vesilahdelle. Yhteydet Kuusamoon ovat kuitenkin säilyneet tiiviinä.
Hoppu ei ole malttanut lopettaa edes täkäläisten urheilijoiden edesottamusten seuraamista, vaikka kuusamolaiset menestyvätkin tätä nykyä harvemmin kuin joitain kymmeniä vuosia sitten.
– Surullisella mielellä seuraan sitä kehitystä. Hiihtäjät ja mäkimiehet tuntuvat loppuvan. Ennenhän kuusamolaiset hallitsivat esimerkiksi maakuntaviestiä, vieläpä monella joukkueella.
Hopulla ei ole esittää yhtä ainoaa ja tehokasta lääkettä, jolla Kuusamon urheilu saataisiin uuteen kukoistukseen. Jos hänen SM-tasolla asti menestyneiltä oppilailtaan kysytään, Kuusamon ja koko Suomen koulut tarvitsisivat opettajikseen joukoittain uusia Matti Hoppuja.
– Nykyään opettajat eivät ole samalla tavalla aktiivisia, eikä kouluissa panosteta liikuntapuoleen. Kun siihen ei satsata, opettajilla ei ole tietämystä hoksata lahjakkuuksia, Keskikitkan koulun SM-voittajiin kuuluva Jouni Virkkunen sanoo.
Samaa mieltä on Pasi Sarajärvi, ennätyksekseen peräti 208 senttimetriä hypännyt korkeushyppääjä. Matti Hoppu jäi eläkkeelle samana keväänä, kun Sarajärvi sai kouraansa viidennen luokan päättötodistuksen.
Hän muistaa, miten liikuntaan intohimolla suhtautuneen opettajan lähteminen vaikutti kouluarkeen ja sitä kautta oppilaiden elämään.
– Kontrasti Matin ajan ja häntä seuranneen ajan välillä oli iso, Sarajärvi muistelee.
– Nyt tarvittaisiin iso yhteiskunnallinen muutos, siis kouluihin lisää panostuksia liikuntaan. Siten suomalaiset voisivat jälleen alkaa pärjätä urheilussa, hän uskoo.