Pääkirjoitus
Meidän kansalaisten kannattaa joskus ottaa oman kotikuntamme budjettikirja käteensä. Kirja on paksu, Kuusamossa sata sivua, täynnä lukuja, mutta siinä on tiivistetyssä muodossa esitettynä hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Kunnat tarjoavat palveluja peruskouluista terveyskeskukseen.
Budjettikirjan lukujen matematiikkaa kannattaa pohdiskella muidenkin kuin virkamiesten, jotka yleensä ovat parhaiten asioista perille. Ja fiksuimmat ja asiantuntevimmat poliitikot, jotka useinkaan eivät ole niitä äänekkäimpiä. Lukuihin tutustuminen – ja vieläpä ymmärtäminen – on paras lääke suurisuista populismia vastaan.
Kuusamon kaupunginhallitus esittää valtuustolle verotuloprosentin pitämistä ennallaan, 20 prosentissa. Tällä veroprosentilla kerätään verotuloja arviolta reilut 42 miljoonaa. Kaupungin verotulot, 52 miljoonaa, ovat kasassa, kun pottiin lisätään seitsemän miljoonan kiinteistöverotulo ja kolmen miljoonan yhteisövero.
Merkille pantavaa on, että Kuusamossa verotulojen reipas kasvu tyssää hallituksen säästöihin. Parina viime vuonna kasvu on ollut yli neljää prosenttia, mikä on kilauttanut kassaa lähes kahdella miljoonalla. Vuoden 2014 lähes neljän miljoonan ylijäämä perustui pitkälti verotulojen kasvuun, mutta myös toimintakulujen jopa hienoiseen laskuun.
Tänä vuonna vastaavaa temppua ei pystytä uusimaan. Perusturva on ylittämässä tänä vuonna budjettiaan jopa kahdella miljoonalla. Lähinnä kyse on OYS:n ostoista ja muusta erikoissairaanhoidosta, jonka tarve kasvaa väestön ikääntyessä.
Sanapari ”maltillinen palkkaratkaisu” avautuu sekin budjettikirjan äärellä. Kuusamon kaupungin henkilöstömenot ovat 54 miljoonaa, josta pääosa palkkoja. Karkeasti laskien prosentin korotus palkkoihin lisää kaupungin menoja puoli miljoonaa.
Tulopuolella valtionosuudet eivät nekään kasva, vaan niiden arvioidaan pysyvän 45,7 miljoonassa.
Suurissa luvuissa prosentuaalisesti pienetkin heilahdukset suuntaan tai toiseen ovat merkittäviä. Prosenttilaskujen osaaminen on päättäjän tärkeimpiä taitoja.