Pääkirjoitus
Kuusamon lähin naapurikaupunki, 145 kilometrin päässä sijaitseva Kemijärvi on monessa yhteydessä teilattu taloudellisesti epätoivon tyyssijaksi, josta työpaikat ja ihmiset katoavat, eikä asunnoilla ole arvoa.
Mutta ei niin pitkää pimeää, etteikö päivä valkenisi. Kemijärveltä on aivan viime aikoina kuulunut myönteisiä uutisia. Viimeisin tuli eilen, kun tuli julki, että Kemijärvelle on suunnitteilla satojen miljoonien ja tuhannen työpaikan biojalostamo.
Biojalostamon on määrä tuottaa paikallisesta havupuusta uusia tuotteita esimerkiksi tekstiiliteollisuuteen, energiateollisuuteen ja rehutuotantoon, kertoi Ylen haastattelussa Heikki Nivala Suomen metsäkeskuksesta. Biojalostamon suunniteltu tuotantomäärä olisi suurempi kuin vuonna 2008 Kemijärvellä suljetun sellutehtaan.
Biojalostamo lisäisi kuitupuun kysyntää laajalla alueella, Koillismaalla asti. Sellutehtaan toimiessa Kuusamosta ja lähikunnista virtasi runsaasti kuitupuuta sellutehtaalle. Tehtaan sulkeminen oli tappio koillismaalaisille metsänomistajille.
Hiljattain julkistettiin myös Soklin kaivoksen liikennejärjestelyt. Niiden myötä Kemijärvestä tulee tärkeä liikenteen solmukohta. Kaivokselta lähtee täysperävaunurekka 20 minuutin välein yötä päivää. Toteutuessaan Soklin kaivos tuo Itä-Lappiin 1 600 pitkäkestoista työpaikkaa ja 2 300 rakentamisen aikaista työpaikkaa.
Soklilla, Kemijärven biojalostamolla ja Koillismaalle erittäin tärkeällä Mustavaaran kaivoksella on yhteinen nimittäjä. Kaikki ovat suurhankkeita, joiden toteutuminen on lähellä, mutta joiden lopullinen liikkeelle lähtö vaatii paljon työtä. Mustavaaran eteneminen on kiinni rahoituskierroksen onnistumisesta. Ensi vaiheessa kaivosyhtiö hakee 15 miljoonaa euroa.
Pohjoisen suurhankkeet on saatava vahvasti mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan. Poliitikkojen on osaltaan sitouduttava edistämään Pohjois-Suomen hyvinvointia.