– Kalle Päätalo oli suuri mies. Hänen kirjojaan on myyty neljä miljoonaa. Tekee mieleni kovasti verrata Kallen tilannetta yhteen ruotsalaiseen urheilutähteen Bo Forssanderiin, jota kuvattiin pohjolan suureksi yksinäiseksi. Minulle on tullut sama tunne Kalle Päätalon kohdalla, sanoi Veikko Räisänen puheessaan Kalle koulutiellä -veistoksen paljastustilaisuudessa.
Veistos sijaitsee Jokijärven kylätalon pihamaalla samalla paikalla kuin se kansakoulu, jota Kalle aikoinaan kävi.
– Näille meidän selkosillemme Kalle Päätalo on ollut kuin taivaanlahja, sillä ilman häntä Taivalkoskesta, saati Jokijärvenkylästä ei tietäisi kukaan. Eikä samaa näkyvyyttä olisi saavutettu isoillakaan mainosmiljoonilla, Räisänen jatkaa.
Toukokuussa 1933 Kalle päätti koulunkäyntinsä jo ennen päästötodistuksen saamista ja lähti Hiltu-Jakin matkassa pyrkimään uittoon Korvuanjoelle, josta alkoi hänen savotta-aikansa. Hoikan savotasta tuli käännekohta Kallen elämässä, kun hän pääsi Raahe-yhtiön Hoikan savotalle kartanopehtuuriksi ja teki ahkeruudellaan vaikutuksen ukkoherra Laihoon.
– Koko Hoikan savotta-aika oli Kallelle suurta kasvun ja vapautumisen aikaa, sillä hänestä oli tullut ikäisekseen voimakas ja hän alkoi päästä irti myös ujoudestaan, vitsaili ja kertoi kaskuja muiden jätkien kuullen.
Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan 4.7.2019. Lue juttu näköislehdestä.
Kalle koulutiellä -veistos
Idean isä on Teuvo Lohilahti.
Tekijät Erkki Rytkönen ja Jari Kuokkanen.
Katoksen hirret on veistänyt Timo Vähäkuopus.
Katoksen ovat rakentaneet Seppo Inget, Teuvo Lohilahti, Esko Korhonen ja Veikko Räisänen.
Katon tervasivat Veikko Ojala ja Kyösti Hyvärinen.