Kun synnytysosaston toiminta loppui Kuusamosta kymmenkunta vuotta sitten, oli asia nuorille perheille raskas. Pieni ja kodikas osasto koettiin turvalliseksi ja henkilökunta oli tuttua.
Osaston toiminta loppui, koska synnytysten määrä laski, lääketiede kehittyi, mutta samalla monimutkaistui ja kallistui. Loppuvaiheessa Kuusamon synnytysosastolla parkaisi ensihuutonsa lapsi noin joka toinen päivä. Synnytyksiä oli 150 vuodessa. Nykyisin sosiaali- ja terveysministeriön päivystysasetus vaatii, että synnytykset on hoidettava yksiköissä, joissa syntyy vähintään tuhat lasta vuodessa.
Suomessa vastasyntyneiden kuolleisuus on maailman alhaisimpia. THL:n tilastojen mukaan vastasyntyneiden kuolleisuus on 4,1 lasta tuhatta lasta kohti. Lääketiede pystyy pelastamaan yhä useamman ja useamman lapsen elämälle. Vielä vuonna 1990 vastasyntyneiden kuolleisuus oli kaksinkertainen (8 / 1000 lasta).
Suomessa ollaan syystä ylpeitä erittäin alhaisesta lapsikuolleisuudesta. Asialla on silti kääntöpuolensa. Yliopistosairaalatason hoitoa ei voi antaa kaikissa sairaaloissa. Kuusamon synnytysosasto toimi aikoinaan erinomaisesti, mutta ei täyttäisi nykyvaatimuksia. Riskisynnyttäjät on kautta aikojen ohjattu suoraan Ouluun, koska esimerkiksi teho-osastoa Kuusamossa ei ole koskaan ollut.
Oulussa synnyttävä äiti saa parasta mahdollista hoitoa, mutta Pohjois-Suomen pääkaupunki on Kuusamosta kolmen tunnin ja 215 kilometrin päässä. Taivalkoskeltakin matkaa on 150 kilometriä. Koska synnytyksen alkamista ei lääketiedekään voi ennakoida, joutuu osa koillismaalaisista äideistä lähtemään ambulanssin valot vilkkuen Ouluun synnyttämään.
Matkan voittamiseksi Kuusamossa toimii yhdeksän kätilön muodostama vapaaehtoinen päivystysrinki. He ovat valmiit lähtemään ambulanssiin mukaan synnyttävän äidin tueksi. Suuri kiitos siitä heille.
Kätilöpäivystys on asia, joka pitää järjestää, olipa soteuudistus minkälainen hyvänsä. Järjestelmä on vakinaistettava henkilökunnan pysyvyyden takaamiseksi.