Kuusamon terveyskeskuksen synnytysosaston lakkautus ei tuonut säästöjä.
– Maksamme vuosittain OYS:lle noin 11 miljoonaa euroa. Synnytystoiminnan loppuminen ei ole näkynyt rahallisesti missään, kertoi terveyskeskuksen ylilääkäri Niilo Keränen Kauppakamarin paneelikeskustelussa viime torstaina.
Keskustelu aiheesta virisi Kuusamon Uistimen toimitusjohtaja Kimmo Korpuan kysymyksestä. Korpua sanoi, että synnytysosaston puuttuminen heikentää Kuusamon vetovoimaa nuorten perheiden silmissä.
Keränen myönsi asian olevan näin.
– Ei minulla ole tähän hyvää vastausta, hän totesi.
Keränen kertasi synnytysosaston loppumisen vaiheet. Gynekologeja ei enää saatu virkaan, eikä ohjeistuksen mukaista vakituista lastenlääkärivalmiutta ollut. Osaston synnytysmäärät jäivät kauas valtakunnallisesta suosituksesta, 800 synnytyksestä yksikköä kohti.
– Kuusamossa syntyi vuosittain noin 150 lasta, koska riskisynnyttäjät on aina ohjattu Ouluun.
Tänä vuonna Kuusamon terveyskeskuksessa on syntynyt kaksi lasta.
– Tilanne arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Jos todetaan, ettei synnyttäjällä ole mahdollisuutta ehtiä Ouluun, niin sitten synnytys hoidetaan mieluummin Kuusamossa kuin tien päällä, Keränen kertoi.
Synnytysosaston eläkkeellä oleva osastonhoitaja Liisa Siikaluoma puolusti oman terveyskeskuksen henkilökunnan säilyttämistä.
– Laskelmissa on otettava huomioon, että ostopalveluissa verotulot valuvat ulos Kuusamosta. Työntekijät maksavat veronsa paikkakunnalle.
Paneelin puheenjohtajana toiminut Koillismaan Osuuskaupan toimitusjohtaja Jukka Kihlman piti asetettua 170 synnytyksen rajaa epäreiluna.
– Synnytysosaston työntekijöillä ei ollut mitään mahdollisuuksia vaikuttaa tavoitteen toteutumiseen. Minusta kyse oli lähinnä työpaikkakiusaamisesta.