Pääkirjoitus
Tulossa oleva valtionosuusuudistus on Posion kunnalle elämän ja kuoleman kysymys. Jos kunnan valtionosuuksien leikkaus toteutuu suunnitellusti, ei kunta hyvin todennäköisesti kykene selviytymään edes lakisääteisistä velvoitteistaan. Tai ainakin kunta joutuisi karsimaan palveluitaan rankimmalla mahdollisella tavalla.
Ihmetystä herättää tapa, jolla valtionosuusjärjestelmä syrjii Posiota suhteessa naapurikuntiin. Suunnitelman mukaan Ranua, Salla ja Taivalkoski saisivat 2,7 miljoonaa suuremmat valtionosuudet vuodessa kuin Posio. Ero syntyy valtionosuuksien määrittämisessä käytetystä niin sanotusta syrjäisyyskertoimesta, joka Posiolla on naapurikuntia epäedullisempi
Posion kunnanhallitus huomauttaa lausunnossaan, että tämän summan saaminen kasaan vaatisi yli viiden prosenttiyksikön korotusta tuloveroprosenttiin. Käytännössä veroprosentin korotus 26 prosenttiin on mahdottomuus.
Posion päättäjät ovat toistuvasti tuoneet esiin syrjäisyyskertoimen syrjivyyden. Tällä hetkellä Posio saa 1,2 miljoonaa vähemmän kuin naapurikunnat. Yhden prosenttiyksikön korotus tuloveroprosenttiin tuo kunnan kassaan reilut 400 000 euroa, joten Posion taloudessa on kolmen prosenttiyksikön paine verrattuna naapurikuntiin.
Posiolaisten toiveena oli, että tilanne olisi oikaistu valtionosuusuudistuksessa, mutta onkin käymässä päinvastoin eli ero naapurikuntiin revähtää aiempaa suuremmaksi. Ei ihme, että posiolaiset ovat valmiit ottamaan kaikki keinot käyttöön Helsinkiin suuntautuvaa karvalakkilähetystöä myöten (KS 13.1.).
Tosin on sanottava, että Posio saa asukasta kohden laskettuna viidenneksi eniten valtionosuuksia Lapissa. Edelle menevät mainittujen naapurikuntien lisäksi Utsjoki ja Enontekiö.
Valtaosa kuntien menoista syntyy suurissa kaupungeissa. Kolme vuoden takaisen laskeman mukaan sadan pienimmän kunnan osuus kaikkien kuntien menoista on noin kolme prosenttia, 200 pienimmän kunnan 13 prosenttia.
Posion tapaisten kuntien menot eivät valtion kassaa juuri heiluttele. Jos poliittista tahtoa löytyy, posiolaiset saavat rahansa.