Tahti löytyy ju­tus­te­lul­la – Blaire Ra­ja­mä­ki osal­lis­tuu Rajalta rajalle -hiih­toon nel­jät­tä kertaa

Oregonilainen Blaire Rajamäki hiihti ylimääräisen kierroksen ladulta ihaillakseen maisemia Rukan tunturijonon laelta.

Kuva: Mikko Halvari

Blaire Rajamäki saapuu Kuusamon Tropiikille 43 kilometrin hiihtomatkalta Kuusamon Suorajärveltä. Takana olevat kilometrit ovat olleet mukavia, kerrankin. Neljättä kertaa Rajalta rajalle -hiihtotapahtumaan osallistuva Yhdysvaltain Oregonista kotoisin oleva nainen toteaa muina kertoina Kuusamon alkupätkän olleen harmaa ja lumisateinen.

– Täällä on kerrankin aurinkoista, Rajamäki hihkuu.

Alkujaan Rajamäki kuuli Rajalta rajalle -tapahtumasta yliopistokaveriltaan. Vuosi oli 2004. Sen jälkeen hän kokeili tapahtumaa ja jäi siihen hieman koukkuun.

Vaikeinta hiihdossa on Rajamäen mukaan henkisestä puolesta huolehtiminen.

– Pitää löytää kaveri ja jutella hänen kanssaan. Jos ei pysty juttelemaan, tietää hiihtävänsä liian kovalla tahdilla.

Rajalta rajalle -hiihdon koordinaattori Ismo Miettinen kertoo olevansa tyytyväinen 36. kerran järjestettävän tapahtuman tunnelmaan. Sää suosii niin tapahtumia kuin järjestäjiä.

Yli 400 kilometrin matka hiihdetään Venäjän rajan tuntumasta Ruotsin rajalle. Mukana on ensikertalaisia, konkareita niin Suomesta kuin ulkomailta.

Kansainvälisyys on näkynyt Rajalta rajalle-hiihdossa jo vuosia ja tänäkin vuonna suomalaiset ovat latujen selkein vähemmistö. Heitä on koko 220 hiihtäjän joukosta vain viitisenkymmentä.

– Yhteensä kansallisuuksia on tänä vuonna 23, Rajalta rajalle -koordinaattori Ismo Miettinen kertoo.

Ari Leino Nousiaisista on mukana yhdettätoista kertaa. Kuusamoon kelpaa sivakoida, sillä kotona Varsinais-Suomessa lunta ei enää ole kuin metsäaukeilla ja pelloilla.

– Vuodenvaihteessa siellä hiihti hyvin, mutta nyt kaikki on sulanut, Leino harmittelee.

Takana oleva ensimmäinen etappi on Leinon mukaan matkan tiukimpia, sillä nousuja on paljon.

Leinon mukaan hiihtotapahtumaan tulijat ovat kaikki ”vähän samankaltaisia hassuttelijoita”.

– Yksi tuttava on ollut täällä jo 28 kertaa.

Ulkomaalaisia latukävijöitä viehättävät suomalaisessa maisemassa ne tyypillisimmät asiat: luonto ja lumi.

– Hiihtäjät pääsevät kokemaan erilaisia majoituksia hotelleista koulun lattiamajoitukseen, sekä kokeilemaan paljua ja saunaa. Monelle tämä on eksoottinen kokemus, Miettinen summaa.

Hiihtäjiä tulee niinkin kaukaa kuin Australiasta, missä lumitilanne on päinvastainen kuin Suomessa.

– He harjoittelevat hiihtoa varten sitten juoksulla ja rullahiihdolla.

Luonnonlunta löytyy kuitenkin paikka paikoin Uudessa Etelä-Walesissa, Tasmaniassa ja Victoriassa.

– Eräs osallistuja kertoi ajavansa viisi tuntia suuntaansa harjoitellakseen lumella. Se vaatii jo vähän asennetta.

Asennetta vaatii myös ylipäätään hiihdossa mukana pysyminen.

Joku saattaisi luovuttaa, mutta Rajamäestä tai Leinosta ei sellaista henkeä huou.

– Ensimmäinen kertani täällä oli rankka, mutta nyt tämä tuntuu jo mukavalta, Rajamäki toteaa ja jatkaa kohti Kuusamon Tropiikin lämpöä.

Edessä on vielä 350 kilometriä. Se jaksetaan suklaan, merisuolan ja jutustelun voimin.