Tais­te­lu luonnon ja oi­keu­den­mu­kai­suu­den puo­les­ta – Veden muis­tis­ta -näy­tel­män pääosaa esit­tä­vä Tal­vik­ki Eerola jakaa roo­li­hah­mon­sa huolet

Noria (Talvikki Eerola) yhdessä äitinsä (Heidi Syrjäkari) kanssa.

Kuva: Ia Samoil

Yksi näytelmän tärkeistä teemoista on yhdessä tekeminen ja siihen liittyvä voima. Kuvassa Noria (Talvikki Eerola) ja Samio (Antti Hovilainen).

Kuva: Ia Samoil

Talvikki Eerolan ei tarvitse pitkään pohtia syytä sille, miksi hän arvelee Emmi Itärannan kirjoittaman Teemestarin kirjan nousseen niin suureen suosioon. Eerolan mukaan kirjassa ja siihen perustuvassa Veden muistista -nimisessä näytelmässä on vastustamatonta toivorikkautta.

Tänään illalla Kuusamotalossa nähtävässä näytelmässä tehdään töitä suurella sydämellä itselle arvokkaiden asioiden eteen.

– Esityksemme lähtökohtana on se, että toivo ei koskaan häivy. Tärkeällä sijalla ovat myös arvot, kuten periksiantamattomuus. Nämä ihmiset ovat valmiita taistelemaan niiden asioiden puolesta, jotka heille ovat tärkeitä, päähenkilöä Noriaa esittävä Eerola kertoo.

Veden muistista tapahtumat sijoittuvat kaukaiseen tulevaisuuteen, mutta tapahtumapaikkana on tuttu Pohjois-Suomi. Nykyisistä maisemista ei tosin ole jäljellä enää juuri mitään, varsinkaan vettä.

Viimeiset pisarat ovat armeijan tarkan valvonnan alla, mutta Norialla on palava halu selvittää, olisiko vettä sittenkin jossain lisää jaettavaksi tasaisemmin. Hän haluaa selvittää myös se, miksi vesi alun perin muuttui niin harvinaiseksi.

Eerolan mukaan näytelmän maailma saa miettimään tämänhetkisen maailman tilaa.

– Kyllä ehdottomasti kannan huolta Norian kanssa samoista aiheista. Nykyään on niin paljon välinpitämättömyyttä, vihan lietsomista ja luonnonvarojen turmelua ja väärinkäyttöä. Jos jokainen eläisi niin, että vähän miettisi omia tekojaan ja sanojaan, maailma olisi paljon parempi paikka, hän sanoo.

Kuusamotalon lisäksi Kajaanin kaupunginteatterin alueteatteriesitys kiertää tällä viikolla myös Taivalkoskella ja Suomussalmella. Kiertueella kulkee mukana kaikki samat henkilöt ja lavasteet kuin esityksen kotilavalla Kajaanin Sissilinnassa.

– Tämä ei siis ole mikään riisuttu versio. Meillä on mukanamme yksi rekallinen tavaraa, jossa kulkevat kaikki: ihmiset, valokalusto ja äänikalusto. Sellaiset vajaat kolme tuntia kestää, kun saamme koko setin pystyyn, Eerola selvittää.

Puitteet siis pysyvät pitkälle samoina, mutta näyttelijöiden on pystyttävä sopeutumaan. Jokainen tila ja yleisö on otettava haltuun niin kuin näytelmä olisi juuri siihen saliin ja niille katsojille tehty.

– Jokaista esitystä ennen ajattelen, että edessä on taas uusi seikkailu, mutta tärkeiden asioiden äärellä.

Suvi Peltola