Suomalaisen poliittisen elämän kummallisuuksiin kuuluu se, että samaan hallitukseen ovat hyvän tovin mahtuneet maan kaikki poliittiset puolueet laidasta laitaan. Ilmiö syntyi pääministeri Paavo Lipposen ns. sateenkaarihallituksista.
Ensimmäinen sateenkaarihallitus koottiin laman katveessa vuonna 1995. Oli ennen kuulumatonta, että samaan hallitukseen mahtuivat poliittiset veriviholliset vasemmistoliitto ja kokoomus. Vasemmistoliitto oli perustettu muutamaa vuotta aiemmin kommunistijohtoisen SKDL:n raunioille.
Sen jälkeen kaikki koalitiot ovat olleet mahdollisia tähän kevääseen saakka. Nyt toisilleen sopimattomia taistelupareja on jälleen ilmaantunut, mutta suurin kuilu ei avaudu oikeisto-vasemmisto -akselilla, vaan perussuomalaisten ja muiden puolueiden väliin.
Sateenkaarihallituksen mahdollisuus on jälleen noussut esille. SDP esittää puheenjohtajansa Jutta Urpilaisen suulla, että vasemmistoliitto pitää nostaa mukaan hallitukseen. Hallitusneuvottelija Jyrki Kataisella (kok) on käsissään kuuden puolueen värisuora: kokoomus, demarit, vasemmistoliitto, vihreät, ruotsalainen kansanpuolue ja kristillisdemokraatit.
Helppoa ei ole vasemmistoliiton mahtua hallitukseen kokoomuksen kanssa. Sen kanta euromaiden tukemiseen oli lähes yhtä tiukka kuin oppositioon julistautuneen perussuomalaisten. Vihreät asettivat hallitustielleen varsin tiukat ehdot.
Kataisen hallituksen synty on vielä kivisen tien takana. Jos hallitus syntyy, edessä on melkoisia kompromisseja, joita myös poliittisiksi lehmänkaupoiksi kutsutaan. Hallitus ei voi ajaa kaksilla rattailla, tehdä yhtä aikaa kokoomuslaista ja vasemmistoliittolaista politiikkaa. Jomman kumman on tingittävä keskeisistä vaatimuksistaan.
Vasemmistoliiton veto hallitusneuvotteluihin oli ovela veto demareilta. Se vahvistaa puolueen asemaa suhteessa kokoomuksen johtamaan porvaririntamaan.
Useimmissa läntisissä demokratioissa, esimerkiksi Ruotsissa, sateenkaarikoalitio on ideologinen mahdottomuus. Ruotsissa kokoomus ja demarit eivät mahdu samaan hallitukseen, ja sen tietävät äänestäjätkin jo ennen vaaleja. Hallitusvaihtoehdot ovat ennalta selvät.
Suomen puoluekenttä pirstaloitui kevään vaaleissa entisestään. Kaikki puolueet jäivät alle 50 paikan, ja tämän vuoksi hallituksen muodostamisen tarvitaan kaksi puoluetta neljästä suurimmasta ja joukko apupuolueita.
Vaikka Kataisen tunnustelut ovat edenneet takkuillen, vaikuttaa kokoomusjohtoinen sinipunahallitus edelleen todennäköisimmältä. Sdp:n ja perussuomalaisten pohjan esteenä on kanta euromaiden tukemisesta. Keskusta asemoi itsensä oppositioon suosiolla heti vaalien jälkeen.