Maija Hirvonen uhmaa todennäköisyyksiä. Vai kuinka tavallisena voidaan pitää sitä, että Taivalkosken lukiosta valmistunut nuori nainen suuntaa ensin vapaaehtoistyöhön saksalaiseen paikallistelevisioon, palaa Suomeen opiskelemaan ja päätyy lopulta tutkijaksi työskentelemään sen puolesta, että sokeat voisivat katsoa televisiota?
Juuri sen kaiken Hirvonen on kuitenkin tehnyt, omien sanojensa mukaan sisäsyntyisen maailmanparannusvietin ajamana.
– Kaikkia opiskelujani ja tutkimuksiani yhdistävä tekijä on jo yläasteajoista mielessäni ollut ajatus siitä, että haluan tehdä jotain maailman hyväksi. Ajatuksen taustalla ovat tämän paikan ihmiset, joiden ansioista maailmankuvani laajeni teininä radikaalisti, hän viittaa ystäviinsä Taivalkoskella.
– Vaikka tämä (Taivalkoski) on pieni paikka korvessa, taidetoiminnassa mukana ollut tuttavaporukkani katsoi maailmaa laajasti.
Alun perin Hirvonen haaveili lukuisista eri ammateista aina toimittajasta saksankielen tulkkiin. Lopulta hän päätyikin opiskelemaan nimenomaan saksankielen kääntämistä ja tulkkausta, mutta mediatulkkausta käsitelleen Pro gradu-tutkielman viimeistelyvaiheessa eteen tuli vielä kiinnostavampi tutkimusaihe.
Seuraavat vuodet Hirvonen vietti tiiviisti uuden intohimonsa kuvailutulkkauksen tutkimuksen parissa ja valmistui kyseiseen aiheeseen perehtyneeksi filosofian tohtoriksi vuonna 2014.
– Kuvailutulkkauksella täydennetään näkövammaisen omaa kuulohavaintoa visuaalisella kuvailulla. Mutkat suoritettuna voisi sanoa, että kuvailutulkkauksen avulla sokeat voivat katsoa televisiota, kun taas kuvailutulkkauksen tutkimuksen avulla pyritään kehittämään keinoja, joilla näkövammaiset saisivat katsomistaan ohjelmista mahdollisimman paljon irti eli luotua mahdollisimman rikkaan mielikuvan.
Juuri tällä hetkellä Hirvosen tutkimukset etenevät ennätyksellisen suotuisissa merkeissä. Marraskuussa hän oli mukana Slush-kasvuyritystapahtuman tiedekilpailussa, jossa tutkijat etsivät rahoitusta omille tutkimuksilleen kolmen minuutin pitching-puheenvuoroilla.
Kisaan pääsi mukaan 70 tutkijaa, joista ainoastaan Hirvonen ja yhdeksän muuta lunastivat paikkansa finaalissa. Vaikka 100 000 euron voittopotti meni tällä kertaa sivu suun, käteen jäi silti paljon arvokasta.
– Kontakteja eli mahdollisia tulevia yhteistyökumppaneita sekä kokemusta siitä, että pystyn vääntämään tutkimusaiheeni rautalangasta ihmisille.
Slush-menestystäkin merkittävämpi positiivinen uutinen Hirvoselle on se, että alkavan vuoden tammikuusta lähtien hän pystyy keskittymään lähes täysin pelkästään tutkimustyöhön. Sen mahdollistaa hänelle myönnetty Suomen Akatemian kolmivuotinen tutkimusrahoitus.
Rahoituksen järjestyminen oli kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu, sillä Akatemia myöntää sitä vain noin kuudelle prosentille hakijoista, Hirvosen kaltaisille ensi kertaa hakeville vielä sitäkin harvemmin.
– Akatemian rahoitus on myönnetty yhteen kuvailutulkkauksen tutkimukseen liittyvään näkökulmaan eli kuvailutulkkausprosessiin. Tutkin sitä, miten yhden sokean ja kahden näkevän muodostamat tiimit valmistavat kuvailutulkkauksia.
Koska tutkijan arki muodostuu paljolti juuri rahoituksen mukaan etenevistä pätkätöistä, Hirvosella on jo valmisteilla seuraava rahoitushakemus. Kyse on EU-rahoituksesta, jonka myötä hänen valmiiksi Suomen rajojen ulkopuolelle kurottelevat tutkimuksensa muuttuisivat vieläkin kansainvälisemmiksi.
Kansainvälisyys sopii Hirvoselle, joka on nuoresta asti tuntenut olonsa kotoisaksi ulkomailla ja vieraiden kielien parissa. Samaan aikaan nykyään Lempäälässä asuva nainen tunnustaa haikailevansa kotiseutunsa perään.
Muualla vietettyjen vuosien aikana on kuulemma oppinut arvostamaan sitä, mitä Taivalkoskella on tarjota.
– Joku tuttuus ja olemisen helppous täällä on. Täällä oleminen on sopivaa vastapainoa tiedemaailman paineille ja tämä on sopivan kaukana kaikesta, joulun ja uuden vuoden pyhiksi lapsuusmaisemiinsa palannut Hirvonen sanoo.
Jos sopiva paikka löytyy, Hirvosen perhettä nähdään Taivalkoskella tulevaisuudessa entistä useammin.
– Olemme viime vuosina käyneet täällä kolme kertaa vuodessa pari viikkoa, mutta ihanne olisi, että meillä olisi täällä oma paikka, jossa voisimme olla pidempiä aikoja.
Akateeminen taivalkoskelainen
Maija Hirvonen, yliopistonlehtori.
Kotoisin Taivalkoskelta, asuu Lempäälässä.
Valmistunut ylioppilaaksi Taivalkosken lukiosta 2001, filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta 2007 ja filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta 2014.
Tutkii kuvailutulkkausta: Miten sen laatua voi parantaa, miten sitä voidaan tehdä automaattisesti tietokoneen avulla ja miten kuvailutulkkausten tekoprosessia voidaan kehittää.
Saanut Suomen Akatemian myöntämän kolmevuotisen tutkimusrahoituksen, joka alkaa tammikuussa.
Perheeseen kuuluvat mies ja 4- ja 1-vuotiaat lapset.