Tai­val­kos­kel­la si­sä­il­ma­on­gel­mia – nyt vastaa kunta

Taivalkosken kirkonkylän alakoululla on oireiltu sisäilman takia.
Taivalkosken kirkonkylän alakoululla on oireiltu sisäilman takia.
Taivalkosken kirkonkylän alakoululla on oireiltu sisäilman takia.
Kuva: Juhani Eskola

Jotkut oppilaat ja henkilökunnassa osa on oireillut.

Toimialajohtaja Pekka Turpeinen, millaisia sisäilmaongelmia taivalkoskelaiskouluilla on havaittu?

– Ongelmia aiheuttavat muun muassa joissakin osissa olevat rakennuksien kosteusvauriot, rakennuksien ilmastointi ja henkilöiden voimakkaat tuoksut. Viimeisten tutkimusten mukaan ilmastoinnin mukana tulevat kuidut ovat yksi ongelma: ilmastointikanavien äänieristeinä ja päätelaitteissa käytetty villa on joissakin tapauksissa päässyt sisäilmaan ja aiheuttanut hengitys- ja silmäongelmia.

Millä kouluilla sisäilmaongelmia on havaittu?

– Sisäilmalle herkistyneet ovat kokeneet ongelmia vuosien varrella lähes kaikilla kouluilla. Hutussa oli ongelmia ennen remonttia, mutta nyt ei tiettävästi henkilökunnan keskuudessa ole ongelmia. Kirkonkylän kouluilla on ollut ongelmia esiintynyt lisääntyvässä määrin viime vuosina. Sisäilmaongelmia koetaan muissakin rakennuksissa kuin kouluissa. Sisäilmasta oirehtivia henkilökuntaan kuuluvia tai oppilaita on rehtorin tiedossa runsaat kymmenen.

Milloin ongelmat ovat ilmaantuneet?

– Niitä on ollut todennäköisesti ajoittain jo kauan, mutta nykyisin tästä keskustellaan enemmän. Yksi ongelman aiheuttaja on ilmastoinnin laittaminen rakennuksiin, jotka on alun perin tehty painovoimaiselle ilmanvaihdolle. Ilmastointikone repii rakennuksien rakenteista epäpuhtauksia, jotka aiheuttavat herkistymistä ja sairastumista. Mikä merkitys lie on erilaisilla hajusteilla ja kauneudenhoitoaineilla?

Onko sisäilmaongelmiin reagoitu kunnan puolesta riittävän nopeasti?

– Käyttäjän, esimiehen, lasten vanhempana sekä erityisesti sisäilmaongelmista kärsivien näkökulmasta tuntuu, että joskus sisäilma-asioihin reagointi olisi voinut olla rivakampaa. Toki pitää huomata, että ongelmalähteen löytäminen voi viedä aikaa, samoin remontoinnin suunnittelu ja toteuttaminen. Perusteellinen suunnittelu on tärkeää. Alakoulun remontin on tarkoitus alkaa kesäkuussa.

Onko sisäilmaongelmiin suhtauduttu kunnan puolesta riittävän vakavasti?

– Pääsääntöisesti kyllä. Sisäilmaan liittyvät ongelmat ovat herkkiä ja vaikeasti todennettavia, eikä kaikki varmaan ole mielestään saaneet oikeanlaisia vastauksia viranomaisten ja päättäjien toimista huolimatta.

Onko Kirkonkylän esi-, ala- ja yläkoulun tiloissa turvallista käydä koulua juuri nyt?

– Terveystarkastaja ja työterveyslääkäri eivät ole todenneet rakennuksia turvattomiksi. Jos jollakin henkilökuntaan kuuluvalla tai oppilaalla on ollut mielestään sisäilmaongelmia, niistä on keskusteltu ja haettu ratkaisuja, joilla on pyritty eliminoimaan ongelma.

Onko Inspecta Oy:n tekemää raporttia koulujen kunnosta pyritty pimittämään lasten vanhemmilta?

– Ei. Kun raportti käytiin syyskuussa 2016 läpi Inspectan tutkijan kanssa, päätettiin huoltajille lähettää Inspectan asiantuntijan laatima selkokielinen tiedote. Kaikki huoltajat ovat saaneet tiedotteen Wilman kautta. Tiedotteen jälkeen tuli vain yksi kysymys, joka koski tiedotteen jakamista yläkoulun huoltajien lisäksi myös alakoulun huoltajille. Maaliskuussa 2017 eräs huoltaja pyysi sisäilmaraportteja kunnanjohtajalta, tekniseltä johtajalta ja sivistysjohtajalta. Olen luovuttanut myös helmikuussa 2016 päivähoidon ja koulun sisäilmatutkimusraportteja eräälle huoltajalle, joka niitä pyysi.

Kenelle muille raportti on luovutettu?

– Inspectan raportit on luovutettu kaikille niille, jotka ovat pyytäneet niitä: työterveyslääkäri, terveystarkastaja, teknisen lautakunnan puheenjohtaja ja yksi huoltaja.

Onko sisäilmaongelmista tiedottaminen mennyt kunnan suunnitelmien mukaan?

– Pääosin kyllä. Suurin osa on tyytyväisiä, mutta eivät kaikki.

Mitä sisäilmaongelmille aiotaan tehdä?

– Valtuustolla on linjaus, että alakoulun remonttivaihtoehto tutkitaan asiantuntijoita kuullen. Tällä hetkellä Inspectan asiantuntija ja remonttisuunnittelijat viestittävät, että sisäilma on korjattavissa remontilla. Remonttisuunnittelu ja remontin toteuttaminen vievät joka tapauksessa aikaa ja siksi tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä sisäilma-asioiden hoitamiseksi koko ajan. Valtuusto on päätöksellään varannut määrärahaa sisäilmaongelmien poistamiseen kaksi miljoonaa euroa ja luvannut antaa tarvittaessa lisää.

Onko konttikoulun perustaminen vaihtoehto?

– Tekninen toimi on selvittänyt tätä mahdollisuutta, koska remontin takia tarvitaan väistötiloja. Olen viestittänyt tekniseen toimeen, että väistötiloja tarvitaan jo syksyllä koulun alkaessa.

Sisäilmaongelma

Sisäilmaongelmalla viitataan usein sisäilmaperäisiin terveydellisiin haittoihin tai viihtyvyyshaittoihin.

Sisäilmaperäisten terveydellisten haittojen yhteydessä on käytetty myös termiä ”sairas rakennus” -oireyhtymä. Se tarkoittaa joukkoa erilaisia rakennuksessa koettuja oireita, jotka kehittyvät vähitellen ja häviävät tai lievenevät muualla. Sisäilmaongelma liitetään usein kosteus- ja homevaurioon, vaikka sisäilmaongelmalla voi olla muitakin syitä.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta tuli mietinnössään (2013) johtopäätökseen, että rakennusten kosteus- ja homevauriot lisäävät tilankäyttäjien terveysriskejä. Kosteus- ja homevaurioilla on ajallinen yhteys astman syntyyn ja pahenemiseen, hengitystieinfektioihin ja hengitystieoireiluun.

Vaikka näyttö on vasta viitteellinen, hometutkimuksen mukaan on todennäköistä, että altistuminen kosteusvauriomikrobeille, muille mikrobiologisille tekijöille tai kemiallisille yhdisteille voi olla merkittävä oireilun aiheuttaja.

Lisäksi vaurioiden ennaltaehkäisy ja oikein tehdyt korjaukset näyttävät vähentävän tilan käyttäjien sairastumisriskiä.

Lähde: Wikipedia
Ilmoita asiavirheestä