– Kaiken ikäistä ja kokoista puuta poistetaan poimintahakkuulla. Samalla vapautetaan taimikkoa, Metsähallituksen suunnittelija Joona Jaakkola kertoo seistessään lumihangessa Kylmäluoman retkeilyalueen opastuskeskuksen viereisessä metsässä.
Lumesta johtuen maassa olevia oksia ja risuja ei huomaa, mutta ne tullaan Jaakkolan mukaan keräämään keväällä pois maastosta.
– Harvennuksilla on koko ajan tarkoituksena vaihdella tiheyttä ja edistää eritasoisuutta. Tarkoitus on toimia eri tavalla kuin normaalissa talousmetsässä.
Metsähallitus on kaatanut Kylmäluomassa yhteensä 4 000 kuutiota puuta metsän eritasoisuuden parantamiseksi tänä vuonna. Riskialueilta, eli mökkien ja asuntovaunujen ympäriltä, puuta on kaadettu noin 50 kuutiota. Lahopuita jätetään paikoilleen ja taimikoille annetaan tilaa kasvaa.
Kaikki tämä on tehty matkailu mielessä.
Metsähallitus haluaa parantaa Kylmäluoman alueen matkailun vetovoimaa. Taustalla on Metsähallituksen aloittama Kylmäluoman kehittämissuunnitelma, jota muotoillaan parasta aikaa.
– Kehittämissuunnitelmalla pyritään hakemaan tälle alueelle lisää toimijoita, rakentamista ja reittejä, jotka sitten mahdollistavat matkailun kasvun, Metsähallituksen Kiinteistökehityksen tuotantopäällikkö Matti Keränen kertoo.
Käytännössä siis Metsähallitus etsii Kylmäluoman alueelle sopivia matkailutoimijoita ja ohjelmapalvelujen järjestäjiä. Keräsen mukaan kehittämissuunnitelmaa voitaisiin käyttää tulevaisuudessa myös kaavoituksen pohjana.
Samanlaisia kehittämissuunnitelmia on myös muilla retkeilyalueilla.
Kylmäluoman retkeilyalue on yksi valtion viidestä retkeilyalueesta. Se ei ole kansallispuisto, kuten viereinen Hossa. Tämä ero antaa käytännön matkailunedistämistoimille laajemman paletin Kylmäluomassa. Keräsen mainitsemat toiminnat ja rakenteet voisivat pitää sisällään esimerkiksi laavujen kotien ja retkeilyreittien lisäksi yrittäjien tuomia ohjelmapalveluja.
– Täällähän saa esimerkiksi kelkkailla melko vapaasti, mitä kansallispuistossa ei voi ollenkaan tehdä.
Eräily ja siihen liittyvä matkailu ovat yksi alueen vetonaula.
– Erämatkailu, kuten kalastus ja metsästys, ovat tärkeitä Kylmäluomalla. Täällä on menossa Elämyksiä pohjoisen vesillä -hanke, jossa tarkoituksena kasvattaa taimenen kokoa alueen järvissä, Keränen kertoo.
Nyt jo tehdyistä parantamistoimenpiteistä ollaan saatu valmiiksi maastopyöräreittejä ja koiravaljakkoreittejä.
Metsähallituksen roolina on toimia maa-alueen vuokraajana mahdollisille yrittäjille. Yrittämistilaa alueella riittää, sillä sitä on yhteensä 7 340 hehtaaria vesistöalueet sisältäen. Metsäpinta-alaa tästä on 4 500 hehtaaria.
Hossan kansallispuiston läheisyys on Kylmäluomalle hyvä asia, sillä siinä missä kansallispuistossa moni asia metsästyksestä rakentamiseen on hyvin rajoitettua tai mahdotonta, ei Kylmäluomassa tällaisia rajoituksia juuri ole. Tämä on jo tuonut erämatkailijoita Hossasta Kylmäluomaan: monet kalastajat ovat kesällä tulleet kokeilemaan onneaan Kylmäluoman istutuskalavesiin, sillä kalasaaliit ovat melko varmoja. Alueen maisemat ovat miltei identtiset Hossan kanssa.
– Toki Hossan kansallipuistostatuksella on vetovoimaa, joten yrittäjän kannattaisi toimia molemmissa, Keränen pohtii.
Suurin haaste Kylmäluomassa tällä hetkellä on ympärivuotisen, korkeatasoisen majoituksen järjestäminen muutamien henkilöiden muodostamille ryhmille.
– Se on yksi selvä puute tällä alueella. Tarvitsemme majoituskapasiteettia ja nimenomaan korkeatasoista majoituskapasiteettia, Keränen kertoo.
Korkeatasoinen kapasiteetti on Keräsen mukaan verrattavissa esimerkiksi Rukan alueen kelohonkamökkeihin.
Mikä sitten olisi Kylmäluoman retkeilyalueen ihannetilanne Metsähallituksen näkökulmasta? Keränen pohtii hetken vastausta kävellessään lumisessa metsässä.
– Ajattelen asiaa enemmänkin liiketoimintamatkailun puolelta. Ihanne olisi se, että alueella on useampi yrittäjä ja vähintään tuplamäärä korkeatasoista majoitusta.
Metsähallituksen toiveisiin onkin jo osittain vastattu. Ensi viikolla uusi yrittäjä, taivalkoskelainen Backwoods Husky, tekee ensimmäisen huskysafarinsa Kylmäluoman retkeilyalueella.