Pääkirjoitus

Tai­val­kos­ken nuoret yl­lät­ti­vät iloi­ses­ti ak­tii­vi­suu­del­laan

Vaalikutsun otti vastaan aiempaa useampi. Seurakuntavaalien äänestysprosentit nousivat Kuusamossa, Posiolla ja Taivalkoskella.
Vaalikutsun otti vastaan aiempaa useampi. Seurakuntavaalien äänestysprosentit nousivat Kuusamossa, Posiolla ja Taivalkoskella.
Kuva: Mikko Halvari

Seurakuntavaalien tuloksista Koillismaan osalta merkille pantavaa on kirkkovaltuustojen uusiutuminen ja nuorten vaihteleva äänestysaktiivisuus .

Posion 15 valtuutetusta peräti 12 on uusia, Kuusamossa noin puolet ja Taivalkoskella runsas kolmannes.

Nuorten äänestysaktiivisuudessa Taivalkoski nousi omaan luokkaansa. Peräti 34,4 prosenttia 16-17-vuotiaista käytti äänioikeuttaan. Nuoret äänestivät jopa vilkkaammin kuin mitä oli Taivalkosken seurakunnan äänestysprosentti (31,8). Myös Pudasjärvellä nuoret äänestivät vanhempiaan aktiivisemmin.

Taivalkoskella onnistuttiin nuorten aktivoimisessa toisin kuin Posiolla ja Kuusamossa. Molemmissa kunnissa nuorten äänestysaktiivisuus jäi alle seurakunnan äänestysprosentin. Kuusamossa 16-17-vuotiaista äänesti vaivaiset 15,1 prosenttia, kun koko seurakunnan äänestysaktiivisuus oli 26,3 prosenttia. Posiolla vastaavat luvut olivat 19,4 (nuoret) ja 22,7.

Nuorten aktiivisuus näkyy Taivalkosken uudessa kirkkovaltuustossa. Nuoret äänestivät nuoria, sillä seitsemästä uudesta valtuutetusta peräti viisi on iältään alle 30-vuotias. Kaikista Taivalkosken valtuutetuista runsas neljännes on alle kolmikymppisiä.

Kuusamossa ja Posiolla alle kolmikymppiä valtuutettuja on suhteessa vähemmän, alle 15 prosenttia. Kaksi kolmesta Kuusamon kirkkovaltuutetusta on yli 50-vuotias, Posiolla ja Taivalkoskella hieman alle puolet.

Myönteistä on se, että äänestysaktiivisuus parani Kuusamossa, Posiolla ja Taivalkoskella verrattuna vuoden 2006 vaaleihin. Taustalla lienee osaltaan homokohu, jonka myötä kirkko ja seurakuntavaalit ovat saaneet paljon julkisuutta.

Uusilta kirkkovaltuustoilta ei haasteita puutu. Väen väheneminen näkyy myös seurakuntalaisten määrässä. Kuusamossa homokohun arvioidaan johtaneen noin sadan henkilön eroamiseen kirkosta. Nykytekniikalla eroaminen on helppoa. Sen voi tehdä netissä ilman ihmiskontaktia.

Jatkuvuuden takaamiseksi seurakuntien on panostettava etenkin nuorten perheiden tavoittamiseen. Toisaalta seurakuntalaisten ikääntyminen lisää diakoniatyön tarvetta. Tiukka taloustilanne luo toiminnalle reunaehdot.

Koillismaan seurakuntien on syytä tiivistää yhteistyötään. Olisiko uusia yhteistyömuotoja löydettävissä henkilökunnan yhteiskäytöstä, esimerkiksi yhteisesti järjestetyistä rippileireistä?