Taivalkoskelaiset musiikkiopiston oppilaat soittivat viime oppilaskonsertissa todella mieleenpainuvasti. Erika Sorosen (piano) tulkitsema Tiersenin ”Mothers Journey” lumosi kuulijan helmeilevällä ostinato-kululla, joka tuntui muuntuvan tunnelmasta toiseen kuin matkalla (Journey) vilisevä maisema konsanaan. Erikan hienostunut, mutta samalla vahva pianosointi ja melodian käsittely oli koskettavaa kuultavaa.
Aleksanteri Suomalaisen klarinetti soi puolestaan täynnä kesäisen usvan ruohonkasteisia tuntoja Anssi Tikanmäen teoksessa ”Aamu lakeuksilla”. Aleksanterin lämminsävyinen tunnelmointi tavoitti kiireettömän lakeuden tunnelman. Pihla Hanhelan (huilu) tulkitsema Fauren Sicilienne oli myös kaunista kuultavaa. Ranskalaisen musiikin eleganssi oli hienosti esillä. Kaiken kaikkiaan hieno panos Taivalkosken oppilailta!
Kuuden sellon ryhmä (Ronja Pesonen, Luka Pesonen, Sami Mourujärvi, Anna Jaakkonen, Emma Siikaluoma ja Helmi Hertteli) tarjosivat todellista tangon taikaa koko arsenaalillaan. Neel Kokin säveltämä Tango Violoncello soi valloittavasti ja musikaalisesti. Melodia hehkui selloryhmän käsissä ja argentinalaisvivahteinen tunnelmakudos oli uljasta kuultavaa säveltäjän (Kok) herkutellessa pianon ääressä.
Natalia Säkkisen (sello) tulkitsema ”Totem Pole” soi myös napakasti. Kaunista kuultavaa oli myös Petriina Määtän viulusoolo. Huilun, säkkipillin ja harmonikan sointia imitoiva teos oli ilmaisuvoimaista kuultavaa.
Pianistit olivat kauttaaltaan hyvässä iskussa. Luukas Suoraniemen ”Vaarallinen tehtävä” soi jännittävissä merkeissä ja Aada Turpeisen Orient Express puolestaan kuin kiskoilla konsanaan - molemmissa teoksissa oli linjakas ote. Aino Hietalan oma sävellys ”Tanssivat poutapilvet” soi hivenen arvoituksellisesti, mutta määrätietoisen kuvailevin ottein - mieleenpainuva sävellys. Vaikuttavaa kuultavaa oli myös Olga Turpeisen tulkinta Kantalan mainiosta Avaruusseikkailusta - ilmassa oli kaiken aikaa jännittävä ilmapiiri.
Joni Heikkalan ja Aida Heikkalan nelikätinen esitys ”Kuutamo” oli kauniisti kuvailevaa musiikkia ja Ia Kallungin (piano) barokin Fantasia soi tyylikkäin ottein. Veele Polojärven pianonsoitto on mennyt suurin askelin eteenpäin ja Wedgewoodin Take it from here rullasi upeasti eteenpäin. Veelen soittoon on tullut paljon musikaalista ja vahvaa pianistista otetta. Atte Rontti (piano) sai Tiersenin Syksyisen iltapäivän soimaan koskettavasti ja melodinen kehys oli syksyisen tunnelmoinnin mukaista. Haydnin Divertimenton allegro soi Ida Aikkilan (piano) tulkitsemana aidoin wieniläisklassisin ottein ja Karoliina Pulkkanen (piano) sai Bachin pienen F-duuri Preludin soimaan ansiokkaan polyfonisin kääntein.
Jousiseksteton (Jenni Kylmäluoma, Vilma Luukkonen, Eveliina Aikio, viulu; Anna Jaakkonen, Helmi Hertteli, sello ja Neel Kok, kontrabasso) Haydnin pienet teokset soivat hyvällä kamarimusiikillisella pieteetillä ja Olli-Pekka Pulkkasen (huilu) musisointi vakuutti jälleen kerran Karoliina Pulkkasen toimiessa säestäjänä (piano). Olli-Pekan soitto menee konsertti konsertilta eteenpäin ja huilusointi sen myötä. Susanna Törmänen (huilu) sai loihdittua Debussyn Syrinxiin aidon impressionistisen tunnelman ja huilu soi jälleen kuin unelma. Arttu Oikarainen (huilu) sai puolestaan Telemannin F-duuri Sonaatin hehkumaan täynnä barokkimusiikin juhlavia tuntoja. Soitosta huokui hieno tyylin mukainen arvokkuus ja selkeä artikulointi ja mikä parasta Artun huilusointiin on tullut lisää hienostunutta ja jaloa sointia - upeaa!
Joonas Leskelän (kitara) tulkinta David Kingin ”Squashed Bananasta” oli iskevä ja täynnä elämäniloa. Joonaksen kitara soi muutoinkin napakasti. Bergin Papu-Rock (ensiesitys) soi Matiaksen sormissa hyvällä sykkeellä ja tarkkaan jäsenneltynä ja hänellä oli jopa malttia pitkien fraasien artikuloimiseen. Jenna Veteläisen (kitara) Griegin Vuorenpeikot astelivat luolassaan myös suvereenein askelein. Esitystä seurasi mielenkiinnolla ja Jenna sai lopun rytminvaihdoksetkin upeaan finaaliin.
