Taivalkoskella odotetaan vuodesta 2018 tulevan alijäämäinen.
Tilanne ei ole uusi, sillä Taivalkoskella on ennenkin laskettu talousarvio alakanttiin ja lopulta tulos on ollut arvioitua parempi.
Kunnanjohtaja Jukka Mikkonen arvioi, että näin käy tänäkin vuonna.
– Viimeisimpien laskelmien mukaan tämä vuosi jää niukasti ylijäämäiseksi.
Kunnanvaltuusto hyväksyi maanantaina ensi vuoden talousarvion, jossa odotetaan 200 000 euroa alijäämää. Vuosikatteeksi muodostuu talousarvion mukaan 1,8 miljoonaa euroa.
Uutta lainaa kunta on varautunut ottamaan 2,5 miljoonaa euroa. Kunnanjohtaja kuitenkin muistutti, että lainamäärää ei välttämättä käytetä kokonaan.
Lainamäärän arvioidaan olevan ensi vuoden lopussa 3,9 miljoonaa euroa, joka tekee vajaa tuhat euroa asukasta kohden. Koko maan keskimääräinen lainakanta on kolminkertainen Taivalkoskeen nähden.
Verotuloja arvioidaan kertyvän ensi vuonna 11,8 miljoonaa euroa. Se on 3,2 prosenttia enemmän kuin tämän vuoden arvio.
Valtionosuuksia Taivalkoski saa ensi vuonna arviolta 17,9 miljoonaa euroa. Se on 2,1 prosenttia vähemmän kuin kuluneena vuonna.
Taivalkoskella viime viikkoina paljon keskustelua herättänyt rullahiihtoratahanke siirtyi vuodella eteenpäin.
Taivalvaaran rullahiihtoradan puolesta ja vastaan on kirjoitettu paljon Koillissanomien lukijoiden sivulla.
Urpo Kortetjärvi (sd.) esitti talousarvioon muutosta.
Hänen esitti, että rullahiihtoratahanketta siirrettäisiin vuodella ja ensi vuoden talousarvioon lisättäisiin vuodelle 2019 suunniteltu 300 000 euron arvoinen urheilukentän remontti.
Lopulta asiasta äänestettiin ja rullahiihtoradan siirtämisen kannalla oli selkeä enemmistö valtuutetuista. Kortetjärven esitys hyväksyttiin äänin 21-1, yksi valtuutettu äänesti tyhjää.
Ahti Nevanperä (ps.) äänesti Kortetjärven esitystä vastaan ja Markku Paloniemi (kesk.) äänesti tyhjää. Muut olivat Kortetjärven esityksen kannalla.
Kauko Tyni esitti talousarvioon sellaista muutosta, taivalkoskelaiset lapset ja nuoret saisivat harrastaa ilmaiseksi rajallisen määrän muutakin liikuntaa kuin laskettelua. Esitys sai kannatusta ja se muutettiin talousarvioon.
Ryhmäpuheenvuoroissa oltiin yleisesti tyytyväisiä yhdessä tehtyyn talousarvioon.
Tuomo Horsma (kesk.) totesi talousarvion suunnittelun sujuneen hyvässä hengessä.
– Budjetin rakentaminen on tehty hyvässä yhteishengessä. Meillä on tulevaisuudessa huoli väestön vähenemisen suhteen. Siihen pitää jatkossa varautua. Vetoan kaikkiin, että saisimme uusia ideoita kunnan vetovoiman kehittämiseen.
Urpo Kortetjärvi (sd.) vertasi lukuja naapurikuntiin.
– Tämä kestää vertailut. Meidän velkaosuus per asukas on hyvä. Valtuuston iltakoulut tuntuivat aluksi vähän turhilta, mutta nyt vaikuttaa siltä, että niitä kannattaa jatkaa. Työllistämiseen kannattaa käyttää kaikki mahdolliset keinot.
Kauko Tyni (Taivalkosken sitoutumattomat) kertoi, että valtion osuuksien väheneminen tuottaa huolta tulevaisuudessa.
– Niiden pieneneminen on kova homma kuroa kiinni verotuloilla. Tulevaisuudessa pitää huolehtia siitä, että kuntalaisille pystytään tarjoamaan laadukkaat peruspalvelut. Meillä pitää olla yhteinen tahtotila.
Ahti Nevanperä kertoi kaikilla olevan yhteiset huolenaiheet Taivalkosken tulevaisuudesta.
– Emme tule esittämään mitään muutosta talousarvioon. Olemme tyytyväisiä tähän.
Osmo Buller (vas.) kiitteli valtuutettujen yhteistä tahtotilaa.
– On välttämättä Taivalkosken kunnan kannalta, että näin toimitaan. Olen kokenut saavani Taivalkoskella hyvää palvelua, jollaista monella suuremmalla paikkakunnalla ei välttämättä edes ole.
Kokouksessa hyväksyttiin myös kuntastrategia, joka ulottuu vuoteen 2021 asti. Valtuusto sitoutui noudattamaan strategiaan yhdessä luotuja suunnitelmia.
Taivalkoski on nimennyt kuusi painopistealuetta, joihin tullaan erityisesti panostamaan neljän seuraavan vuoden aikana.
Hyvinvoinnin edistäminen, elinympäristön ja -voiman kehittäminen, talous- ja omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikkaa, palvelut ja osallisuus ovat ne painopistealueet, joiden arvellaan määrittelevän Taivalkosken suunnan kehittymiselle.
Lisäksi kunta pyrkii pääsemään kokonaan eroon nuorisotyöttömyydestä.
Kokouksessa palkittiin 30 vuotta kunnan palveluksessa olleita työntekijöitä.
Auli Keränen, Marja-Leena Pesonen ja Marja-Liisa Pitkänen saivat ansiomerkin lisäksi diplomin pitkästä työurasta.
