Koillismaalaiset lapset voivat yleisesti ottaen hyvin, kun hyvinvointia verrataan valtakunnalliseen tasoon. Tulos selviää koululaisten liikkumiskyselystä, joka tehtiin Kuusamossa ja Posiolla.
Hyvä kokonaiskuva ei saa peittää taakseen ongelmia, joita niitäkin on. Kiteytettynä osalle lapsille suurin ongelma on liika istuminen. Istumista on jopa 8-12 tuntia vuorokaudessa. Vähän kärjistäen voi sanoa, että osa lapsista istuu päivän mennäkseen illalla maaten, ja jalat jäävät käyttämättä.
Istuminen kertyy vuorokauden mittaan koulun penkissä, läksyjen teossa ja ruudun äärellä. Istumistunteja kertyy lapselle helposti kuin huomaamattaan, jos vanhemmat eivät kiinnitä asiaan huomiota.
Kuusamon alakoululaisista vajaa seitsemän prosenttia ei liikkunut lainkaan tai vain vähän välitunneilla. Edellisessä vuoden 2008 tutkimuksessa liikkumattomien osuus oli viisi prosenttia.
Joka kymmenes alakoululainen menee nukkumaan kello 23 jälkeen. Hieman useampi kuin joka kymmenes viettää ruudun ääressä enemmän kuin kolme tuntia päivässä.
Aamupalan jättää syömättä niin ikään joka kymmenes, kouluruuan viisi prosenttia alakoulun oppilaista.
Kyselyssä ei eritelty sitä, kasaantuvatko epäterveelliset tavat yksille ja samoille. On erittäin huolestuttavaa, jos vähäinen liikkuminen, riittämätön uni ja runsas viihde-elektroniikan käyttö kasaantuu 5-10 prosentille lapsista. Yläkouluikäisistä vastaavaan ryhmään kuuluu 10-35 prosenttia nuorista. Suurimmat ongelmat ovat riittämätön uni (35 %), liiallinen ruutuaika (28 %), aamupalan (22 %) ja kouluruuan (10 %) syömättä jättäminen. Yläkoululaisista tupakoi ainakin satunnaisesti 30 prosenttia ja pienistä alakoululaisista kolme prosenttia.
Tutkimuksesta löytyi myös ilahduttavia asioita. Yhä useampi kulkee koulumatkansa kävellen tai pyöräillen. Alakoululaisista koulumatkansa taittaa ilman moottorivoimaa liki 70 prosenttia, mikä on viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisessä tutkimuksessa. Myös urheiluseuroissa liikuntaa harrastavien määrä on lisääntynyt hieman Kuusamossa (53 %).
Posion ominaispiirteenä on, että koululaiset syövät kouluruokaa paremmin kuin Kuusamossa, mutta harrastavat vähemmän liikuntaa urheiluseuroissa ja taittavat koulumatkansa lihasvoimalla harvemmin kuin Kuusamossa. Erot selittynevät lähinnä paikkakuntien erilaisuudella.
Tutkimuksesta kokonaisuudessaan on vedettävissä se johtopäätös, että liikkumattomiin ja muuten passiivisiin lapsiin on kiinnitettävä erityinen huomio. Muuten hyvinvoivien ja huonosti voivien lasten ero kärjistyy entisestään.