Kun Posion kunta päätti rahapulassaan supistaa kunnan latuverkostoa, näytti, että Posionjärven latu jää jatkossa ajamatta. Posiolla ei jääty itkemään menetettyjen rahojen ja hiihtomahdollisuuksien perään. Paikkakunnalta löytyi aktiivinen talkooporukka pitämään latua auki.
Ilahduttavaa talkoohenkeä on onneksi vielä jäljellä monessa asiassa Koillismaalla. Jos puhutaan talviurheilupaikoista, niin Määttälänvaarassa pidetään kylän väellä kunnossa muun muassa luistinkenttää. Rukalla Alakylän latu syntyy alueen mökkiläisten vapaaehtoisilla latumaksuilla.
Latujen ylläpito ei kuulu kunnan lakisääteisiin tehtäviin, kuten ei muukaan liikuntapaikkarakentaminen. Liikuntamahdollisuuksien tarjonnan laatu ja määrä ovat kuntalaisten silmissä tärkeitä. Uuden jäähallin rakentamisesta ja liikuntakeskuksen laajennuksesta käytiin Kuusamossa keskustelua monet vuodet. Hanke varmistui valtuuston päätöksellä pari viikkoa sitten.
Ikuisena keskustelun aiheena on, kuinka paljon liikuntamahdollisuuksia on tarpeeksi. Mitä pienempi kunta, sitä rajallisemmat mahdollisuudet sillä on investoida muihin kuin lakisääteisiin palveluihin, jotka nekin saattavat tehdä tiukkaa. Palvelukeskus Valkama oli Posiolle kunnan budjettiin ja asukaslukuun suhteutettuna valtava investointi vuosikymmenen taitteessa. Kunnan historian suurin yksittäinen investointi oli viisi miljoonaa.
Kuntalaisten oma aktiivisuus on aina hyvästä. Kun jossain asiassa on mukana omaa työtä tai muuta panostusta asian eteen, on lopputulos enimmäkseen kaikkia osallisia tyydyttävä. Kunnan tekemää työtä on helpompi moittia.
Liikuntapaikkoihin liittyviä toiveita on aina enemmän kuin mitä kunnat ja muu julkinen sektori pystyvät tarjoamaan. Yleensä perusteena on se, että liikuntapaikkojen rakentaminen parantaa kansanterveyttä sekä edistää lasten ja nuorten hyvää kuntoa. Perustelu on hyvä, mutta ei aukoton. Vaikka liikuntapaikkoja on enemmän kuin koskaan, ovat lapset huonommassa kunnossa kuin koskaan.