Jumiskon vesivoimalaitos Kemijärvellä on ainoa laatuaan Suomessa, sillä sen koneisto on louhittu kallioon, sadan metrin syvyyteen. Vesi putoaa kalliotunnelissa 96 metriä matkalla koneistoon.
– Pitihän sitä lähteä katsomaan, millainen mylly se siellä meille sähköä jauhaa, totesi posiolainen Erkki Palojärvi vieraillessaan Jumiskon voimalaitoksella torstaisen avoimen ovien päivän aikana.
– Kiinnosti myös sen takia, että olen kotoisin tästä läheltä, Paloperältä, mutta en silti ole koskaan täällä käynyt, Palojärvi kertoo.
Pohjolan Voima rakensi Kemijoen suulle ensimmäisen voimalaitoksensa, Isohaaran, vuonna 1949. Jumiskoon valmistui vuonna 1954 yhtiön toinen voimalaitos. Siitä tuli täysin uudenlainen Suomessa. Voimalaitos rakennettiin vesistön pohjoispäähän, jonne vesi johdettiin uutta, 28 kilometrin mittaista reittiä pitkin. Reitti muodostui järvistä, kanavista ja kallioon louhituista tunneleista.
Alueen järviä alettiin säännöstellä, ja esimerkiksi alempana sijaitseva Isojärvi otettiin säännöstelyyn pumppaamalla. Vesi johdettiin eri järvien kautta noin viiden kilometrin mittaiseen tunnelijaksoon.
Oululaista, mutta Posiolla mökkeilevää Vesa Karjalaista kiinnosti laitoksen yläpuolisten järvien säännöstely ja Jumiskon rooli säätösähkön tuottajana.
– Sen huomaa mökkipaikassakin hyvin, että veden pinta vaihtelee. Tulin katsomaan, mihin ne vedet oikein menevät, Karjalainen kertoi.
Jumiskon voimalaitoksen tekniikkaa esitelleet saivat vastata ihmisten ihmettelyihin mm. säätösähköstä, jota voimalaitos tuottaa. Mitä se semmonen on?
– Vesivoimalla on tärkeä merkitys Suomen sähköjärjestelmässä tasapainottavana säätövoimana. Sähkön kulutus vaihtelee Suomessa koko ajan. Tasapainon ylläpitäminen vaatii jatkuvaa säätämistä. Säätövoiman ansiosta sähköjärjestelmä mukautuu kulutuksen vaihteluun, PVO-Vesivoima Oy:n toimitusjohtaja Pertti Pietinen kertoi.
– Sähköä pitää tuottaa joka hetki sen kulutusta vastaava määrä, Pietinen kertoi.
Säätövoiman tarve on Suomessa viime aikoina kasvanut, sillä myös säästä riiippuvainen sähköntuotanto tuuli- tai aurinkovoimalla on lisääntynyt. Sähkön kulutushuiput eivät kuitenkaan osu yksiin niiden tuottaman sähkön kanssa.
– Tarvitsemme siis yhä enemmän sähkön kulutuksen ja tuotannon tasapainottamista. Erityisaseman sähköjärjestelmässä vesivoimalle tuovat juuri sen säätöominaisuudet. Vesivoimalaitoksia voidaan käynnistää, säätää ja pysäyttää muita voimalaitoksia nopeammin, Pietinen kertoi.
Tulevaisuudessa älyjärjestemät ja varastointi mahdollistavat Pietisen mukaan myös sähkönkäyttäjille aikaisempaa paremmat mahdollisuudet vaikuttaa sähkön kulutuksen ja tuotannon tasapainoon.
Tekniikan lisäksi myös voimalaitoksen historia kiinnosti koillismaalaisia kävijöitä. Paikalla oli voimalaitoksessa aikoinaan työskennelleitä ja jopa rakentamassa olleita henkilöitä.
Paikan historia kiinnosti esimerkiksi Ruotsissa Göteborgin lähellä asuvia, mutta nyt Jumiskolla mökkeilevää Raija ja Teuvo Kurkelaa. Teuvo Kurkelan isä on aikanaan ollut voimalaitosta rakentamassa.
– Täällä pääsee tutustumaan alueen rakentamiseen paikan päällä, ja täällä on esillä myös vanhoja rakentamisaiheisia kuvia. Ne meitä kiinnostavat kovasti, tiedä vaikka löytäisimme niistä kuvan Teuvon isästä, Raija Kurkela kertoi.
Voimalaitoksella vierailevia ihmetytti myös, miten ainutlaatuinen alue on 1950-luvulla pystytty sen aikaisella tekniikalla ja työvälineillä toteuttaa. Voimalaitos rakennettiin tiettömän taipaleen taakse ja louhittiin kallioon. Tunneleita louhittiin yhtä aikaa molemmista päistä. Nykytekniikalla olisi helpompaa laskea,että louhijat varmasti kohtaavat tietyssä kohdassa, mutta 1950-luvullakin se saatiin hyvin onnistumaan. Tuloksena oli erikoinen vesivoimalaitos, jossa edelleenkin on enemmän putouskorkeutta kuin missään muussa voimalaitoksessa Suomessa.
Pietisen mukaan Jumiskon voimalaitoksen tekniikan uusiminen alkaa olla pian käsillä. Esiselvitykset asiasta ovat meneillään ja tekniikan uusimiseen päästäneen viiden vuoden sisällä. Vesivoimalaitosten uudistaminen eli modernisointi tehdään yleensä 40-50 vuoden välein.
Jumiskon voimalaitoksen teknisiä tietoja
Valmistumisvuosi 1954
Putouskorkeus 96 m
Rakennusvirtaama 35 m3/s
Keskivirtaama 14 m3/s
Teho 25,8 MW
Vuosituotanto 90 GWh/a
Kanavat yht. 20 km
Tunnelit yht. 7,5 km
1 generaattori 32 MVA, jonka roottorin halkaisija 4,6 m ja roottorin paino 90 tonnia
1 turbiini, kierrosluku 300 r/min.
