Lapin maakunta ei ole tyytyväinen sille kaavailtuun pieneen syrjäseutukorotukseen. Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harjun mukaan ei eteläisemmänkään maakunnan lisäosuus ole kovin korkea.
Kuntaliitto purnaa sote-uudistuksen valmistelua vastaan – sen mukaan alueiden näkökulmaa ei huomioida tarpeeksi maakuntien sisällä.
Miten käy aluepolitiikan maakuntauudistuksessa?
– Tämän uudistuksen tehtävä on turvata palveluiden saatavuus ja osin saavutettavuus, kertoo Harju, joka on työskennellyt soteuudistuksen ja sen edeltäjienkin valmistelussa jo kolmetoista vuotta.
Maakunnan tehtäväksi on kaavailtu ohjaaminen niissä raameissa, jonka noin kolmella miljardilla leikattu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen budjetti mahdollistaa. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan budjetin on laskettu olevan noin 1,7 miljardia.
– Järjestäjä ohjaa myös yksityisiä palveluntuottajia. Ohjaus tapahtuu käytännössä hinnoilla ja sillä miten palvelut integroituvat. Se on itse asiassa maakuntauudistuksen vaikein juttu.
Entäpä, jos maakuntavaltuuston Oulusta valitut vapaavuoret vaativat, että Oulun etua on katsottava ensin?
– Sen järjestelmän pitäisi kestää vapaavuoret. Keskustelun pitäisi kääntyä siihen, että maakuntavaltuutetut edustavat maakunnan ihmisiä, eikä sen kunnan, josta ovat tulleet valituiksi.
Harju kertoo, että ministeriöstä seurataan palveluiden yhdenvertaista järjestämistä ja myös maakunnilla on velvollisuus siitä huolehtia.
Voidaanko työpaikkoja hajasijoittaa aluepoliittisesti?
– Alkuvuosina painotetaan toiminnallista järkevyyttä ja myöhemmin taloudellista tehokkuutta.
28.4. kello 11:19. Korjattu tektsiin tullut virhe: viimeisen lauseen "paikkoja" kuuluu olla muodossa "työpaikkoja". Sama virhe esiintyi painetussa lehdessä perjantaina.
