Taloudelliset arvot ovat tärkeimpiä syitä yhteismetsäosuuksien omistukseen.
Tämä kävi selvästi ilmi Kuusamon yhteismetsän osakkaille suunnatussa kyselytutkimuksessa.
Osakkaat ovat tyytyväisiä yhteismetsän toimintaan, etenkin tulokseen ja liiketoimintaan. Yhteismetsäomistuksista ei haluta luopua.
Metsätalousinsinööriopiskelija Markus Junttila Lapin ammattikorkeakoulusta on tehnyt kyselytutkimuksen ”Osakkaiden mielipiteet ja linjaukset Kuusamon yhteismetsän toiminnassa”. Kyselytutkimuksen tuloksia valotti yhteismetsän toiminnanjohtaja Jarmo Korhonen torstain osakaskokouksessa.
Kysely osoitettiin 954 osakkaalle manttaaliryhmittäin (viisi eri ryhmää) ja vastausprosentti oli 44,4. Lähes 50 prosenttia osakkaista oli saanut osakkuuden perinnön kautta, mutta on kasvava joukko, joka ostaa osakkuuksia.
Vastaajista 85 prosenttia näki taloudellisen tuloksen erittäin tärkeäksi tai tärkeäksi. Tärkein syy omistaa osuuksia on arvon säilyminen ja arvon kasvu tulevaisuudessa. Toiseksi tärkeintä on vuosittainen tuotto eli ylijäämän jako. Taloudelliset arvot painottuvat suurimmissa manttaaliryhmissä, sen sijaan virkistyskäyttömahdollisuudet ja metsästysoikeudet pienemmissä manttaaliryhmissä.
Tutkimuksen mukaan yhteismetsäosuuksia ei haluta myydä. Ainoastaan viisi prosenttia vastaajista harkitsee sellaista. Sen sijaan halukkuutta ostaa lisää on paljon.
Vastaajista 57 prosenttia arvioi metsiä hoidetun hyvin ja erittäin hyvin 13,7 prosenttia. Yksikään vastaaja ei pitänyt metsiä erittäin huonosti hoidettuina.
Metsien käsittelyssä omistajat haluavat, että painotetaan parhaaseen puuntuotantoon tähtääviä menetelmiä (60 prosenttia), seuraavaksi eniten painotetaan taloudellisia arvoja (14 prosenttia) ja kolmanneksi riistan elinympäristöjä. Isojen manttaalien omistajat kannattavat kahta ensimmäistä asiaa, pienempien muita arvoja.
Yli puolet eli 52 prosenttia pitää nykyistä metsien suojelutasoa riittävänä. Sen sijaan 31 prosenttia kannattaa suojelun lisäämistä ja tuottavan lisämaan hankintaa suojelukorvauksilla.
Metsästyksen osalta kävi ilmi, että kyselyyn vastanneista 46 prosenttia metsästi ja metsästävistä osakkaista 44 prosenttia osti joskus osakasluvan. Tyytymättömiä oli 8,6 prosenttia.
Tyytymättömyyttä aiheutti se, että vuokrattiin yhdelle liian pitkäksi aikaa, hirvenpyyntioikeuksien myyntiin haluttiin avoimuutta ja osakasluvan hintaa pidettiin liian korkeana.