Pidentyneet, lämpimät syksyt
eivät tuo kunnon jäitä
Kuusamolainen Aatos Karjalainen hiihteli metsäsuksilla maantieltä lähellä sijaitsevalle lammelle talviverkkoja kokemaan.
Karjalainen on pitänyt talviverkkoja lammessa jo runsaan parinkymmenen vuoden ajan. Sinä aikana on tapahtunut selvä muutos jäätilanteessa. Kun nykyisin lähtee kokemaan talviverkkoja, pitää jalkaan laittaa kumisaappaat, muunlaiset kengät kastuvat. Nahkakengissä ei enää pärjää, hän sanoi.
– Syksyt ovat entistä pitempiä. Kunnon teräsjäätä ei tule, kun sataa lumen heti kohta ohuen kohvajään päälle. Niin kävi viime syksynäkin. Lumi on hyvä eriste.
Kun jokin aika sitten oli suojailma, lumi suli jään päältä ja järvillä oli aika hyvä kulku. Viimeinen lumisade toi parikymmentä senttiä uutta lunta ja sen alle on muodostunut vetistä sohjoa.
Karjalaisella oli pyynnissä kolme, harvuudeltaan yli 43-millin verkkoa. Ensimmäisellä verkkoavannolla hän puhdisti avannon vähästä jäästä ja lumesta.
– Entisvanhaan piti aina hakata hiki hatussa avantoa, mutta ei enää nykyisin. Pääsee paljon helpommalla.
Karjalainen otti repusta mittanauhan ja testasi paljonko jäätä oli. Teräsjäätä oli 15 senttiä ja kohvaa saman verran. Normaalitilanteessa jäätä olisi tuplaten. Teräsjäätä ei synny, kun kohvaa ja lunta on päällä, hän sanoi.
Puruvedeltä vuonna 1964 Kuusamoon tullut Karjalainen muisteli, miten lapsuudessa kolkattiin mateita puunuijalla syksyisin, kun oli kirkkaat jäät. Nyt sellaisia jäitä ei ole enää ollut. Järvillä on kuljettava mieluusti liivit päällä.
Karjalaisen verkoissa oli muutamia siikoja. Mies tekee verkkonsa itse, ei ole koskaan käyttänyt kaupan verkkoja, koska niillä saanti on heikkoa.
– Olen sitä mieltä, että kannattaa pyytää harvoilla verkoilla. Silloin saa kunnollisia, kookkaita kaloja. Mitä niillä pienillä kaloilla tekee?
Lue lisää keskiviikon Koillissanomista.
