Tämä kivi muuttuu mus­tak­si pis­teek­si – pe­rus­kar­tas­ta suun­nis­tus­kar­tak­si jal­ka­työl­lä

Maastossa oleva kivi merkataan tabletilla olevalle peruskartalle. Ylhäällä täydennetty suunnistukartta, alhaalla peruskartta samasta kohdasta Vasaraperältä. Erot ovat suuret jo korkeuskäyrien (ruskeat viivat) osalta. Yläkuvan kartassa musta katkoviiva tarkoittaa polkua, musta piste kiveä, ruskea piste pientä kumparetta, musta kolmio kiviryhmää ja erillinen musta viiva pientä jyrkännettä.
-
Kuva: Mikko Halvari

Kuusamolainen Tapio Tahkola kulkee metsässä mukanaan tabletilla oleva karttapohja alueesta ja gps-laite. Hän huomaa maastossa kiven, jota karttapohjassa ei ole. Hän katsoo kiven tarkan paikan gps-laitteelta ja merkitsee kiven kartalle.

Tällaista on suunnistuskartan tekijän maastotyö tänä päivänä. Sitä ennen alue on ilmakuvattu ja laadittu stereokartta.

Tapio ja hänen veljensä Paavo Tahkola ovat tehneet suunnistuskarttoja 1970-luvun loppupuolelta lähtien.

– Risto Sillanpää täydensi tuolloin karttoja täällä Kuusamossa ja innostuttiin asiaan. Ensimmäisiä karttoja täydensimme Tahkovaaralta sekä Saapungista ja Talvijärven ympäristöstä. Kyseessä olivat aluksi niin sanotut mustavalkoiset topografikartat ja käytännössä karttoja täydennettiin tuolloin ennen muuta rastien lähistöltä.

Tekniikka on kehittynyt myös suunnistuskarttojen teossa: manuaalisesta on siirrytty sähköiseen tekemiseen. 1980-luvulla tuli stereokartoitus. Ammattilaiset tekevät hyvien ilmakuvien perusteella stereokartan. Stereokarttaa apuna käyttäen kartantekijä liikkuu sitten maastossa ja piirtää maaston muodot ja eri kohteet.

Viitisen vuotta sitten maanmittauslaitoksen aineisto vapautui ja sieltä saa ilmasta kuvatun laserkeilausaineiston. Lisäksi on saatavilla paikkatietoaineisto, jossa on muun muassa talot, ojat, tiet ja pellot. Näin saadaan aineisto yksi-yhteen. Sitten siirrytään maastotöihin gps-laitteen kanssa ja useat satelliitit antavat tietyn kohteen, esimerkiksi kiven sijainnin, muutaman metrin tarkkuudella.

Aikaisemmin jokin kohde saattoi olla hankala laittaa tarkasti oikealle paikalleen kartalla, mutta nyt se onnistuu gepsillä metrilleen, Tahkolat sanovat.

Tahkolan veljekset ovat olleet tekemässä kymmeniä karttoja Kuusamossa. Lisäksi he ovat tehneet karttoja myös Taivalkoskella, Posiolla ja Pudasjärvellä.

Isoja ponnistuksia vaadittiin aikoinaan Kuusamossa veteraanien MM-kisoja varten, Finn5:een, Koillismaan Rastipäiville sekä Kouvervaaran SM-kisoihin vuonna 2000.

Ensi kesän Koillismaan Rastipäivien Kuusamon kilpailualueena on Koserovaara Saapunkijärven pohjoispuolella. Uusi kartta on täydennetty viime kesän aikana.

Kesällä 2016 Tahkolat tekivät useita karttoja Posiolle. Paavo kartoitti kaikkiaan 10 neliökilometrin suuruisen alueen ja Tapio 13 neliökilometriä. Lisäksi Tapio kartoitti Mustavaaran alueella viime kesänä yli 10 neliökilometrin alueen, jossa järjestetään ensi kesänä keskimatkojen SM-kisat. Paavo on täydentänyt Syötteellä lisäksi 4 neliökilometrin alueen.

Kartoitettavat alueet käydään jalkapatikassa tosi tarkkaan läpi kiviä ja muurahaismättäitä myöten.

– Voisi sanoa, että haravoidaan kuten etsintäpartio, Paavo Tahkola toteaa.

”Kyseessä olivat aluksi niin sanotut mustavalkoiset topografikartat.”Voisi sanoa, että haravoidaan kuten etsintäpartio.

Tapio Tahkola pohtii, merkitäänkö tämä maastonkohta suunnistuskartalla ruskealla pieneksi kumpareeksi vai mustalla kiveksi. Hän päätyi kiveen.

Ilmoita asiavirheestä