Raimo Poussu on tuttu kasvo monelle kuusamolaiselle, varsinkin syrjäkylillä asuville. Poussu on nimittäin kuljettanut kirjastoautoa kunnioitettavat 44 vuotta, ja ajokilometrejä on taittunut uskomattomat puolitoista miljoonaa. Poussun viimeisen kirjastoautoajon suuntana on Etelä-Kuusamo, Kuolio.
Työkaverit ovat hankkineet Poussulle sinisen haalarin, ja kirjastoauton takaikkunaa ja ovea koristavat kyltit: ”Ohi on 44 v! Kirjastoauton kuljetuksen Suomen mestari”.
– Viimeiselle ajolle lähdin sekavin tuntein, Poussu tuumaa.
– 44 vuotta on ajettu aikataulujen mukaan. Nyt syksy jatkuu siianpyynnin ja hirvimetsän merkeissä, ilman aikatauluja! Poussu lupaa.
Poussu on ehtinyt kokea kirjastomaailman suuret muutokset, niistä suurimpana lainojen muuttumisen digitaaliseksi. Itse kirjastoauton arki ei kuitenkaan ole muuttunut: asiakkaat hakevat autosta lukemista. Ihmisten lukutottumuksetkaan eivät loppujen lopuksi ole kokeneet äärimmäisiä muutoksia: lähinnä sotakirjallisuutta luetaan vähemmän kuin aiemmin.
– Vanhoille, yksinäisille ihmisille se on toki myös sosiaalinen tapahtuma, Poussu tuumaa.
44 vuoden aikana onkin ehtinyt törmätä kaikenlaisiin ihmisiin.
– Asiakkaat ovat tämän ammatin suola. Suurin osa työstä on asiakaspalvelua, ei suinkaan ajamista, Poussu kertoo.
Kirjastoauton tulo onkin monelle iso ilo. Poussun mukaan asiakkaiden palaute tuntuu äärimmäisen hyvältä.
– Moni asiakas on kysynyt, oletteko koskaan ajatelleet, kuinka tärkeää työtä te teette, Poussu kertoo.
Palkkauksen puolesta viesti kuitenkin tuntuu olevan toinen. Poussun mukaan palkkoja leikattiin 90-luvulla jättämällä sopimuksen mukaiset korotukset maksamatta, ja peruspalkka on siitä lähtien jäänyt toiminimekkeen alarajaan.
– Henkilökohtaisesti koen sen työmme halveksimisena ja aliarvioimisena, Poussu sanoo.
Rahan puute aiheuttaa myös toisenlaista huolta. Poussu jää eläkkeelle, mutta kirjastoauto jatkaa kulkuaan. Mutta miten kauan?
– Kirjastoauton tulevaisuutta on vaikea mennä sanomaan näin kuntien säästöpaineiden aikana, Poussu tuumaa.
Moni asiakas onkin Poussun mukaan kysellyt asiasta jopa peloissaan – milloin meiltä tämäkin pois viedään? Poussu ei kuitenkaan olisi vielä liian huolissaan. Kuusamon kirjastoauto on kuitenkin valtakunnallisella tasolla mitaten vilkkaimpien joukossa, niin lainojen määrän kuin pysäkkienkin määrässä. Palvelu on rakastettu ja käytetty.
– Kirjastoauto on loppujen lopuksi aika halpa kustannus, kun se jaetaan 16 vuodelle, Poussu muistuttaa.
– Lisäksi kouluja ja koululaisia on yhä paljon. Tärkeintä on saada tulevaisuudessakin lapset ja nuoret lukemaan, ja siinä kirjastoauto on tärkeä. Lukutaito kehittyy vain lukemalla, Poussu sanoo.
Lukemisen määrä onkin laskenut viime vuosina. Internetistä on saatavilla valtavat määrät tietoa, joka aiemmin löytyi vain tietokirjoista.
Toisaalta kaunokirjallisuutta julkaistaan enemmän kuin koskaan aiemmin, joten ainakaan romaani ei ole kuolemassa lähiaikoina. Voiko olla, että kirjastot muuttuvat tietopankeista enemmän vapaa-ajan viihteen tarjoajaksi ja kirjasta tulee lähinnä vapaa-ajan viihdyke?
– Uskon siihen klassiseen sivistykseen. Mutta voi toki olla, että viihde lisääntyy, Poussu pohtii.
Oli miten oli, kirja itsessään tuskin kuitenkaan kovin pian katoaa.
– 60-luvulla tulleen TV:n piti olla lukemisen loppu. 80-90-luvuilla oltiin lukemisen huippulukemissa. Uskon, että ihmisellä on luonnollinen tarinoiden tarve. Kirja on sillä tavalla tärkeä, että sitä voi lukea juuri omaan tahtiin ja omista lähtökohdista. Voi palata takaisin tai pysähtyä, Poussu tuumaa.
– Me ihmiset olemme niin erilaisia ja ajattelemme eri nopeudelle. Kirjaan pystyy jokainen keskittymään omalla käsityskyvyllään.
Kuusamon kirjasto lukuina
Kuusamon kirjastossa on tällä hetkellä reilu 130 000 kappaletta lainattavaa aineistoa. Jos kuusamolaiset haluaisivat lainata kirjaston tyhjäksi, jokainen täytyisi lainata siis reilu 80 teosta.
Kirjoja hankitaan vuosittain lähes 5 000 kappaletta, ja uutta aineistoa tulee vuosittain Kuusamoon noin 5 400 kappaletta.
Lainausmäärissä Kuusamon kirjastossa ollaan keskikastin paremmalla puolen: valtakunnallinen keskiarvo on 16,03 lainaa vuodessa per asukas, Kuusamossa 17,03.
Viime vuonna kirjastossa asioi tasan kolmasosa kuusamolaisista.
Yhteensä lainoja tehtiin 60 000 lainaa.
Niistä noin 22 prosenttia tehtiin kirjastoauto Raitosta. Valtakunnallisesti katsoen Raito on vilkas auto.
Raito pysähtyy 236 pysäkillä, kun valtakunnallinen kirjastoauton pysäkkikeskimäärä on 78.