Tämän upean kuvan taus­tal­la on valtava määrä työtä – jak­sai­sit­ko itse herätä 25 vuotta ke­sä­aa­mui­sin ennen au­rin­gon­nou­sua?

Lintukuvaajana arvostan Karjalaisen työtä yli kaiken, Hannu Hautala (oik.) kehuu Sami Karjalaisen hyönteiskuvia. Karjalainen kuuluu hyönteiskuvauksen pioneereihin.

Kuva: Suvi Peltola

Tummasyyskorento. Kirjan Rantojen hyönteiset kuvitusta.

Kuva: Sami Karjalainen

Sami Karjalainen kääntyilee ympäriinsä Hannu Hautalan luontokuvakeskuksen Kuukkeli-salissa. Häntä on juuri pyydetty kertomaan tarina jonkin seinälle ripustetun kuvan takaa. Kuvaajan on selvästi vaikea tehdä valintaa.

Pähkäilyn jälkeen Karjalainen asettuu yhden otoksensa eteen. Erikoisen oranssinhehkuiseen kuvaan on ikuistettu aamukasteesta kostea, korren päässä auringonnousua siivet levällään odottava tummasyyskorento.

Kyseistä kuvaa on metsästetty pitkään.

– Olen herännyt kuvaamaan aamukasteisia korentoja viimeiset 25 vuotta. Mennyt pellolle ennen auringonnousua, siinä kolmen puoli neljän aikaan, asettanut kuvauskaluston paikalleen ja odottanut, Karjalainen taustoittaa.

– Tälläkin kertaa tulin lehmälaitumena toimivalle niitylle kotipuolessani Espoossa, mutta poikkeuksellisesti näin sen (korennon) heti tuossa, aivan täydellisessä paikassa. Tämän tyyppistä kuvaa en ole koskaan ennen saanut, hän iloitsee.

Tummasyyskorennon aamutunnelmien lisäksi Karjalaisen näyttelyssä on esillä 13 muuta kuvaa ja kuusamolaisen Kari Alajuuman säveltämällä musiikkia taustakseen saanut kuvaesitys. Niiden kaikkien pääosassa on jokin suomalaisessa rantamaisemassa viihtyvä hyönteinen.

Monet lajeista ovat hyvin yleisiä. Niihin voi törmänä melkein jokaisen lammen rannassa, mutta jotenkin ne vain tahtovat jäädä vaille huomiota.

Tähän asiaan Karjalainen haluaa muutosta.

– Koko perusidea on esitellä ja paljastaa huonosti tunnettuja eläimiä, joita asuu aivan lähiympäristössämme, hän selittää.

Valokuvanäyttelyn lisäksi Karjalainen paljastaa yksityiskohtia huonosti tunnettujen hyönteisten ulkonäöstä ja elintavoista tänä vuonna julkaistun kirjansa kautta. Itse asiassa Kuusamon näyttely kanssa samaa nimeä kantavan Rantojen hyönteiset -kirjan (Docendo, 2017) tekeminen on ollut miehen huomion keskipisteenä viimeisen neljän vuoden ajan.

Pitkä uurastus tuottaa nyt tulosta, sillä Rantojen hyönteiset -kirjaa kerää ylistäviä arvosteluja ympäri maata.

– Näyttelyyn olen valinnut yksinkertaisia kuvia, jotka toimivat tehokkaasti keskenään. Kuvat ovat noin isoina printteinä näyttävämpiä kuin kirjassa, mutta kirjassa on suuri määrä tietoa, esimerkiksi pitkiä kuvatekstejä, joita ei näyttelykuvien yhteyteen ole voinut laittaa, Karjalainen puntaroi kirjan ja näyttelyn eroja.

Karjalaisen työskentelytapaan kuuluu ehdoton paneutuminen aina käsillä olevaan projektiin. Nyt kun rannoilla elävien hyönteisten maailma on pitkälle koluttu, on aika ottaa haltuun uusi ryhmä hyönteisiä.

Seuraavat kuukaudet, todennäköisesti jopa vuodet Karjalainen on päättänyt viettää metsästämällä täydellisiä kuvia pilkullisista pikkuotuksista.

– Juoksen tällä hetkellä leppäkerttujen perässä, se on pääkohteeni. Ensimmäiset apurahat siihen työhön liittyen on saatu, mikä auttaa merkittävästi eteenpäin.