Tänään keskiviikkona vietetään tämän vuoden lyhyintä päivää, talvipäivänseisausta.
Aurinko on nyt meidän horisontistamme katsottuna alimmillaan eli suoraan eteläisen pallonpuoliskon kauriin kääntöpiirin yläpuolella. Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella aurinko ei tänään nouse ollenkaan. Utsjoella Aurinko tosin laski jo 25.11.2016 kello 12.17 ja Aurinko nousee seuraavan kerran 16.1.2017 kello 12.02.
Tarkkaan ottaen talvipäivänseisaus on tänään kello 12.44.
Kuusamossa valoisa päivä alkaa 10.37 ja aurinko laskee 13.26, Taivalkoskella Aurinko nousee kello 10.31 ja laskee 13.40. Posiolla Aurinko nousee kello 10.45 ja laskee kello 13.26. Auringon nousu lasketaan siitä hetkestä kun Auringon yläreuna nousee näkyville horisontissa.
Aurinkovuoteen kuuluvat seisauspäivät ovat olleet aina vuoden merkittäviä taitekohtia. Talvipäivänseisauksen jälkeen päivä alkaa pidentyä pohjoisella pallonpuoliskolla. Päivä pidentyy alkuun noin viisi minuuttia viikossa, mutta vauhti kiihtyy kevättä kohden edetessä.
Wikipedian mukaan. muinaisten germaanisten kansojen talvijuhlan yulen paikka vaihteli kuukalenterin vuoksi joulukuun alusta tammikuun alkuun. Kristinuskon leviämisen myötä yule yhdistettiin kristilliseen jouluun ja sen paikka vakiintui Suomen kielen sanat joulu ja juhla tulevat talvipäivänseisauksen juhlan muinaisgermaanisesta nimestä. Muinaiset roomalaiset viettivät 17. ja 23. joulukuuta välisenä aikana keskitalven Saturnalia-juhlaa. Talvipäivänseisauksena, roomalaisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta, oli Sol Invictuksen eli Voittamattoman auringon päivä.
Kristillistä joulua vietetään 25. joulukuuta Jeesuksen syntymäjuhlana. Nikean ensimmäisessä kirkolliskokouksessa päätettiin ryhtyä juhlimaan Jeesuksen syntymäjuhlaa roomalaisen kalenterin Voittamattoman auringon päivänä sen syrjäyttämiseksi.
Pimeä aika onkin hyvää aikaa tutustua tähtitaivaan muihin ilmiöihin. ”Kesäkolmio” eli Joutsenen, Lyyran ja Kotkan päätähtien muodostama laaja kuvio on vielä korkealla lounaassa.
Iltayöstä talven kirkkaat tähdistöt ovat näkyvillä kaakossa. Orion kolmen tähden vöineen on korkealla eteläisellä taivaalla. Orionin suuri kaasusumu löytyy Orionin vyön alapuolelta. Siellä on kolmen himmeän, ”Orionin miekaksi” kutsutun, tähden pystyjono, jossa keskimmäinen ”tähti” on itse sumu. Paljain silmin sumun voi nähdä hiukan utumaisena. Kiikarilla sumumaisuus erottuu selvästi ja kaukoputkella sumu näkyy jo hyvin.
Kaksosten tähdistö on myös hyvin havaittavissa. Aivan etelässä on Härän tähdistö. Härästä löytyy kaksikin tähtijoukkoa. Hyadit sekä Plejadit eli Seulaset. Kreikkalaisessa mytologiassa plejadit olivat seitsemän sisarusta, joita Orion jahtasi. He pyysivät apua Zeukselta, joka muutti heidät kyyhkyiksi ja sijoitti taivaalle. Sisarusten – Alkyone (engl. Alcyone), Sterope (tai Asterope), Kelaino (engl. Celaeno), Elektra (engl. Electra), Maia, Merope ja Taygete – lisäksi heidän vanhempansa Atlas (isä) ja Pleione (äiti) ovat tähtijoukossa sen itäisellä reunalla. Suomalaisessa tarustossa tähtijoukolla on myös monia nimiä. muun muassa Väinämöisen virsu ja Väinämöiset. Etelä-Karjalan länsiosassa tähtikuvio tunnetaan mm. nimellä Paukkusen tasku.
Otava (Iso Karhu) on koillisessa. Idästä on nousemassa Leijonan tähdistö.
Joulukuussa on myös hyvät mahdollisuudet nähdä revontulia. Revontuliennusteita voi katsoa muun muassa. http.//ilmatieteenlaitos.fi/tietoa-revontulista , http.//aurora.fmi.fi/public_service/ ja englanninkieiseltä http.//www.spaceweather.com/ -sivustolta.
Lähteet. wikipedia.com, ursa.fi, ilmatieteenlaitos.fi