Kuusamolaiset Tapani Keränen ja Arto Kajava saivat lauantaiaamuna särjen, joka on reilusti suurempi kuin Suomen ennätyssärki.
Keräsen ja Kajavan saalis painaa 1,596 kiloa ja Suomen ennätyskalarekisteriin merkitty suurin särki 1,24 kiloa. Kalalla on mittaa 50 cm.
Miehet kävivät perjantai-iltana laskemassa verkot Kuusamon Mustaselälle. Pyydyksenä oli 45 millimetrin siikaverkot, eikä odotuksissa ollut suurkaloja.
– Ihan vaan ajankuluksi käytiin siikaverkot laskemassa, että onko siinä Kuusamojärvessä enää siikoja.
Lauantaiaamuna kuuden aikaan miehet lähtivät tarkistamaan tulosta. Järvi oli rasvatyyni, taivas puolipilvinen ja lämpötila 5 astetta.
– Lämmin keli, ei tarvinnu kinttaita edes, Keränen kertoo.
Hän koki verkkoja ja Kajava souti.
– Siellähän ei ollut siikoja, vaan muuan särki ja tämmöinen jättiläinen, Keränen kertoo.
– Ei sitä siinä järvellä ajateltu, mutta sitten kun mentiin rantaan ja katottiin sitä kalaa, se oli niin valtava.
Miehet alkoivat selvittää, miten oletetun ennätyskalan kanssa täytyy toimia.
– Mihin tämä ilmoitetaan ja miten tässä edetään ja toimitaan.
Keränen on ammattikalastaja ja Kuusamon kalatalon osakas, joten he menivät ensimmäiseksi mittaamaan kalan kalatalon puntarille.
– Katottiin netistä, että Suomen ennätyssärki on Posiolta pyydetty 1,2-kiloinen ja meillä oli 1,6, Keränen kertoo.
Suurin tähän asti saatu särki on napannut 29.7.2007 Posion Mutkalammella onkeen. Ennätyskalarekisterissä on toinenkin koillismaalainen kala: Kuusamon Rytilammelta on saatu 11,5 cm pitkä kymmenpiikki 13.6.2006 katiskalla.
Seuraavaksi miehet lähtivät tekemään ennätyskalarekisterin vaatiman punnituksen Prisman hedelmävaa'alle. Mukaan pitää saada kaksi todistajaa. Iso kala herätti ihmetystä.
– Kyllähän ne kahto sitä ja onnitteli osa, kun mentiin sinne hedelmätiskille.
Miehet aikovat nyt ilmoittaa kalan Kalatalouden keskusliiton ylläpitämään ennätyskalarekisteriin. Ennätykset arvioiva lautakunta kokoontuu kahdesti vuodessa, helmikuussa ja syyskuussa. Mukaan tarvitaan todella tarkat tiedot kalasta ja kalastusolosuhteista.
Särjenvötkäle odottelee jatkotutkimuksia kalatalon pakastimessa.
Särki on myös Keräsen elinkeino. Hän nuottaa kesällä Kuusamojärvellä ja Joukamojärvellä ja talvella Kitkalla ja Iijärvellä. Hauesta ja särjestä tehdään kalatalolla massaa, jota viedään ympäri Suomea tukkuihin kalapihvien ja -murekkeiden raaka-aineeksi.
Jättisärki ei kuitenkaan murekkeeksi päädy.
– Meinasin että jos täyttäis sen ja laittaisi kalatalon kahvihuoneen seinälle, Keränen sanoo.