Pääkirjoitus
Hirvien aiheuttaminen metsätuhojen määrä on vähentynyt roimasti Koillismaalla. Tuhoalueiden määrä on pienentynyt neljännekseen vuoteen 2010 verrattuna (KS 10.9.).
Tuhojen vähentyminen kertoo hirvikannan merkittävästä harvenemisesta. Riistakeskuksen arvion mukaan kanta on nyt suositusten mukainen. Hirvilupia on myönnetty tämän syksyn jahtiin noin kolmannes viime vuotta vähemmän.
Hirvilupien määrä on ikuisuuskysymys, joka puhuttaa hirvenmetsästäjiä ja metsänomistajia. Metsänomistajien etuihin kuuluu mahdollisimman harva hirvikanta. Metsästäjien mielestä hirviä pitää verottaa kestävästi siten, että jahdin mielekkyys säilyy ja lihaa kertyy pakasteeseen.
Jokunen vuosi sitten hirviä oli selkeästi liikaa. Hirvivahinkojen suurin suma osui vuosiin 2007-2008. Sen jälkeen päätettiin kannan kovakätisestä harventamisesta, jossa nyt ollaan onnistuttu.
Hirvituhoista ei päästä täysin eroon, sillä hirvet talvehtivat tietyillä aluilla. Näiden alueiden hirvituhot eivät anna todellista kuvaa tilanteesta, sillä metsät talvehtimisalueiden ulkopuolella ovat tyhjinä hirvistä.
Oletettavaa on, että tänä syksynä Koillismaalla pakkaseen menee paljon aiempaa vähemmän lihaa ja alueelliset erot voivat olla suuria. Hirviseurueiden on oltava nyt tarkkoina, ettei kanta kuihdu liiaksi. Varoittavana esimerkkinä moni metsästäjä muistaa 90-luvun alkupuolen, jolloin elettiin kituliaita vuosia ja hirvikannan toipuminen kesti pitkään. Paras asiantuntemus löytyy paikallisilta metsästysseuroilta.
Metsätuhoja voi metsästyksen lisäksi ehkäistä erilaisilla torjunta-aineilla, kuten hajusteilla, hirvinauhoilla ja latvasuojilla. Niiden käyttö vaatii metsänomistajilta rahaa ja viitseliäisyyttä.
Hirvinauhoja on kokeiltu liikennevahinkojen ennalta ehkäisyssä menestyksellisesti. Kuopion seudulla tehdyssä kokeessa vuosittaiset kolarit vähenivät kymmenestä yhteen.