Kuusamolainen Tarmo Raatikainen valittiin Mielenterveyden keskusliiton liittokokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi Helsingissä.
Hän lienee ensimmäinen kehäkolmosen pohjoispuolelta valittu puheenjohtaja, sillä ennen häntä pestiä ovat hoitaneet muun muassa kansanedustaja Kari Tolvanen, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ja kansanedustaja Ilkka Taipale.
Raatikaisen kunniaksi järjestettiin kukitus- ja kahvitilaisuus keskiviikkona Kuusamon Hyvän mielen palveluasemalla. Häntä onnittelivat Kuusamon Mielenterveyden Tuen lisäksi kaupungin johtoa kaupunginjohtaja Jouko Mannista myöten sekä perusturvan edustajia että valtuutettuja.
Aikaisemmin Raatikainen on ollut Mielenterveyden keskusliiton valtuuston puheenjohtajana, mutta Tolvanen sai hänet houkuteltua ehdokkaaksi ja Raatikainen valittiin tehtävään ensimmäisellä äänestyskierroksella.
Liiton toimintaa johtaa hallitus ja se tietää Raatikaiselle kuukausittaisia matkoja Helsinkiin liiton toimistolle. Puheenjohtajan tehtävä on luottamustoimi eikä siitä saa palkkaa.
Raatikaisen mukaan liiton tehtävänä on pitää ääntä ja huolehtia parhaansa mukaan mielenterveyskuntoutujien asioista.
– Emme osta taloja tai kerää rahaa, vaan pyrimme olemaan mahdollisimman paljon mukana jo lainsäädäntötyössä. Lisäksi tehtäviin kuuluu potkia poliitikkoja ja virkamiehiä persauksiin.
Jouko Manninen totesi, että Suomessa tarvitaan edelleen järjestöjä, jotka pureutuvat ihmisten arkeen ja asioihin. Mielenterveystyöllä on tässä tärkeä tehtävä ja yhdessä teemme töitä, hän sanoi.
Susanna Tuuliainen halusi viestittää uudelle puheenjohtajalle, että yhteiskunnan asenneilmapiirissä olisi tehtävää.
– Että oltaisiin tasavertaisia, eikä sairaus ole häpeä ja se on hyväksyttävä asia.
Veikko Palosaari puolestaan toivoi puheenjohtajalta, että hän voisi pitää yhdistyksen saaman rahamäärän ennallaan.
Myös paikallisella tasolla Kuusamon Mielenterveyden Tuen puheenjohtajana toimiva Raatikainen sanoi, että kaupungin 15 000 euron tuki on hyvä asia.
– Julkisen sektorin ja yhdistystoiminnan yhteistyö voisi tosin olla vahvempaa muun muassa hoitoketjun osalta, mikä helposti pirstaloituu.
Pienen paikan etu on se, että olemme saaneet ääntämme kuuluville, mutta toisaalta ihmiset voivat pelätä menoa ”hullujen paikkaan”. Stigman eli häpeäleiman takia on tärkeää, että yhdistyksellä on omat tilat, Raatikainen sanoi.
Kuusamon Mielenterveyden Tuen toiminnanjohtaja Kaija Polo sanoi yhdistyksessä olevan tällä hetkellä 270 jäsentä..
– Kun saimme nämä Kitkantien tilat vuoden 2015 lopussa, kävijämäärä palveluasemalla on noussut noin 50 prosentilla. Tämä on tärkeä ja hyvä paikka.
Yhdistyksen hallituksen jäsen Kaisa Jurmu toivoi kaupungilta työllistämisapua toiminnanjohtajalle ja myös ammatillista asiakkaiden auttamista, mikä jatkaisi hoitoketjua.
Perusturvan puolelta luvattiin yhteistyötä lisätä kolmannen sektorin kanssa.
Raatikainen oli huolissaan psykiatrisen osaston sulkemisesta kesän ajaksi, mistä hän oli saanut paljon hätääntyneitä viestejä eri tahoilta. Miksi näin tapahtuu, hän kysyi.
Perusturvan edustajien mukaan yksi syy tilanteeseen ovat remontit, jotka vähentävät remontin aikana potilaspaikkoja.