Baabelin mäkeä ilmeisestikin asutti ennen lantalaisten astumista maihin lappalaissuku. Historiallisten dokumenttien mukaan Baabelin mäki ei syntynyt Kuusamon ensimmäisessä asutusaallossa 1600-luvun lopussa, vaan 1700-luvun alussa. Pitkäsen mukaan ensimmäinen Baabelin mäen nykysuvun asukas on kirjattu maapaikan omistajaksi vuonna 1723. Varmaankin jo ennen tätä paikkaa asutettiin, koska se sijaitsi vesiliikenteen kannalta sopivasti idän ja lännen välillä
Vuonna 1787 Carpelan suoritti kruunun tarkastusta Ylämaalla ja Heikkilän kylässä. Tässä tarkastuskirjassa lueteltiin tilan peltomaa, hevos- ja lehmämäärä sekä isännän luonteenpiirteitä. Baabelin mäen isäntänä toimi Carpelanin aikaan Iisakki, jolla on peltoa 5, hevosia 1 ja lehmiä 8. Iisakki ei ilmeisestekään ollut Carpelanin mieleen, sillä hän sai luonnehdinnan ”laiminlyövä”. Mitenhän tämä on tulkittavissa tuon ajan kontekstissa? Ilmeisestikin tarkoittaa sitä, ettei Baabelin mäellä oltu saavutettu kruunun ja verottajan asettamia vaatimuksia tai tila oli retuperällä. Iisakki ei ollut aivan saamaton, sillä hän oli kuitenkin sexmannni. Liekö ollut liiallinen reissumies, sillä oleili Venäjällä niin, että sai maininnan asiasta kirkonkirjoihin.
Kuudennusmies edusti kirkkoa seutukunnallaan ja hän oli hyvien tapojen ja moraalin satraappi. Baabelin mäellä oli jo tuolloin satraappi kuten myöhempinäkin aikoina. Sexmanni oli eräänlainen kylän vanhin. Baabelin mäellä on aina ollut sexmanni virallinen tai epävirallinen kuten kaikissa kyläyhteisöissä. Tosin syrjäkylien autioituessa tilanne voi johtaa siihen, ettei kylässä ole enää kuin yksi savu. Näin on käynyt tämänkin Baabelin mäen kylän suhteen. Itse itseäänkö siinä sitten vahdit?
Joskus sexmannin virasta taisteltiin. Mäelle oli monenlaista tulijaa ja kiipijää, mutta henkistä valloitusta ei onninut kukaan. Perusbaabelilaiset jurnivat mäellään ja muut rinteillä.
Historiallisten dokumenttien mukaan Baabelin mäen asukkaat olivat vilkkaassa vuorovaikutussuhteessa Venäjän kanssa. Kirkonkirjojen mukaan mm. Iisakki oleskeli pitkiä aikoja Venäjällä. Iisakin pojista kaksi hävisi 1800-luvun puolivälissä Venäjälle. Johan-pojalle myönnettiin Venäjän passi ja siihen hänen jälkensä loppuvatkin. Nuorin poika Paul eli Paavo hankki myös Venäjän passin ja muutti Pietariin. Siellä hän kohtasi 50-vuotiaana (20.1.1854) matkansa pään. Tiedot on kirjattu Pietarin Marian seurakunnan kuolleiden kirjaan. Kuolinsyyksi kirjattiin ”wassers” ja ammatiksi ”arb” eli työmies. Kyseessä lienee ollut vesipöhö eli edeema.
Venäjän suuntauksen lisäksi Itä-Kuusamon itäperä oli vilkkaassa vuorovaikutuksessa Ryssänrannan eli Muurmanin rannan kanssa. Kuusamolaisilla oli huomattavan laajoja siirtokuntia mm. Uurassa ja Kalastajasaarennolla Jäämeren rannalla. Taisipa yksi Baabelin isännistä Emmanuel nimeltään vihkiytyä Norjassa Norjan kirkonkirjojen mukaan. Baabelin mäen sukukuntaa Enojärveltä jäi Venäjän vallankumouksen myötä Ryssänrannalle vasta syntyneen Neuvostoliiton puolelle. He kokivat saman kohtalon kuin muutkin Stalinin mielivallan uhrit. Jos eivät kuolleet Arkangelin ja Uralin työleireillä, kohtasit kohtalonsa teloitettuna. Ne, jotka säästyivät, siirrettiin Karjalan alueelle. Sieltä ”heitä” on hakeutunut Suomeen Koiviston kutsumana. Hieman heidän aitouttaan Baabelin mäen ajatushautoma kyseenalaistaa, sillä kaikki dokumentit eivät täsmää. Tosin Baabelin mäen nykyinen sexmanni on asiasta vakuuttunut - samanlaisia lyhyt jalkaisia ja kasvonmuodoiltaan tämä idän haara näyttäisi olevan. Hehän eivät ole aivan samaa haaraa kuin Baabelin mäen kanta-asukkaat. Geneettinen ja lokaalinen eriytyminen tapahtui jo 1700-luvun alussa, jolloin yksi kantaisistä jäi Baabelin mäelle ja toinen jatkoi vesiteitä pitkin Enojärvelle.
Kesä tulee Ylämaalle ihmeteltävän hitaasti. Muualla Suomessa maa vihertää ja puut puskevat lehteä. Baabelin mäen nykyinen satraappi ja sexmanni ei ole vielä löytänyt sen vertaa sulaa, että saisi katiskansa upotettua kutuhaukien menoksi. Taitavat Putaan hauet kutea jään alla. Mutta jospa juhannuksena oli toisin, vaikka päivä alkaakin lyhetä.
