Tässä hoi­to­pai­kas­sa saa juoda aa­mu­kah­vin rau­has­sa ja ul­koil­la – mutta niitä on Kuu­sa­mos­sa vain yksi

Rauni Nuottijoki ja Sylvi Lämsä ovat asuneet kohta kaksi vuotta perhehoidossa Leena ja Juhani Siikajoen kotona. Leena Siikaoja on tyytyväinen päätökseensä alkaa vanhusten perhehoitajaksi miehensä Juhanin kanssa.
Rauni Nuottijoki ja Sylvi Lämsä ovat asuneet kohta kaksi vuotta perhehoidossa Leena ja Juhani Siikajoen kotona.
Rauni Nuottijoki ja Sylvi Lämsä ovat asuneet kohta kaksi vuotta perhehoidossa Leena ja Juhani Siikajoen kotona.
Kuva: Suvi Peltola

Kuusamossa toimii tällä hetkellä yksi vanhusten perhehoitaja. Kaupungin ensimmäinen perhehoitoon muuttanut vanhus asettui Leena Siikaojan kotiin kaksi vuotta sitten, ja nyt hänen kattonsa alla majailee hoitajan itsensä ja tämän Juhani-miehen lisäksi neljä vanhaa rouvaa.

Heistä yhtä, 93-vuotiasta, hoidetaan paljolti vuoteeseen, mutta muuten talon arki sujuu kutakuinkin kuin missä tahansa perheessä.

– Tietysti nyt tarpeen vaatiessa hoidamme enemmän sänkyyn, syötämme ja vaipoitamme, mutta pitäisi yrittää elää mahdollisimman tavallista elämää, Leena Siikaoja sanoo.

Siikaojilla perhehoidossa asuville tavallinen elämä tarkoittaa muun muassa sitä, että aamukahvin saa juoda haluamassaan tahdissa. Sen jälkeen asukkaat kömpivät uudestaan peiton alle, kunnes koko porukka kokoontuu yhteiselle aamupuurolle yhdeksältä.

Puoliltapäivin juodaan välipalakahvit, kolmen maissa syödään päivällistä ja iltapala haukataan puoli seitsemän aikaan.

– Syömisten välissä pötkötellään, käydään ulkona ja istutaan yhdessä olohuoneessa. Hyvin rauhallista arkea. Meillä käy myös paljon omaisia vierailulla, jotka käydessään ovat kuin kaikkien meidän yhteisiä vieraita, Leena Siikaoja kuvailee.

Leena Siikaoja on koulutukseltaan hoitaja ja työskennellyt alalla vuosikymmeniä. Kokemuksesta on ollut paljon apua perhehoitajan arjessa, mutta perhehoitajaksi voi ryhtyä myös ilman hoitajakoulutusta.

Sen sijaan perhehoitajille tarkoitettu valmennus on pakollista käydä, minkä lisäksi vaaditaan sitoutumiskykyä ja todellista halua jakaa oma arki hoidettavien kanssa.

– Leenalla on taito tehdä omasta kodistaan asiakkaidensa koti ja tuoda esille se, että he ovat yhtä perhettä. Juuri sellaista perhehoidon pitääkin olla, Kuusamon vanhustyön johtaja Satu Kangas kehuu.

Siikaoja itse on tyytyväinen, että hänellä riitti rohkeutta perhehoitajaksi ryhtymiseen. Vaikka työvuorot jatkuvat nykyään periaatteessa yötä päivää, hän kokee arkensa silti kiireettömämmäksi kuin vuorotöissä käydessään.

– Olen iloinen, että uskalsin alkaa tähän ja aukaisin polun Kuusamossa. En tosin ole tavannut vielä ketään muuta, joka sanoisi suoraan, että joo, haluan alkaa vanhusten perhehoitajaksi, Siikaoja toteaa.

Jos häneltä kysytään, eräs eniten jaksamista vaativista seikoista perhehoitajan työssä liittyy muistisairauden vaikutusten hyväksymiseen.

– Muistisairaiden kanssa aamut aloitetaan aina nin kuin eilistä ei olisi ollutkaan. Eletään hetkessä. Muistisairaan identiteetti rakennetaan joka päivä uudestaan.

”Pitäisi yrittää elää mahdollisimman tavallista elämää.

Ei työsuhdetta kuntaan

Perhehoito on yksi Kuusamon kaupungin tarjoama vanhusten hoivan ja huolenpidon muoto.

Kaupunki solmii perhehoitajan kanssa toimeksiantosopimuksen, jossa määritellään perhehoitoon liittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet.

Toimeksiantosuhde ei ole työsuhde.

Toimeksiantosopimuksessa sovitaan mm. perhehoitajalle maksettavan palkkion määrästä ja perhehoitajan oikeudesta vapaisiin.

Kuusamossa kaupunki mahdollistaa perhehoitajalle on 3 kpl vapaapäiviä/kk.

Perhehoito sopii vanhukselle, jolla on kotiin annettavista palveluista huolimatta vaikeuksia selviytyä arjessa, mutta joka ei vielä tarvitse palveluasumista tai laitoshoitoa.

Perhehoidon asiakkaaksi tullaan palvelutarpeen arvioinnin kautta.

Perhehoidossa voidaan asua pysyvästi tai tilapäisesti esim. omaishoitajan vapaiden ajan.

Ilmoita asiavirheestä