Laurin lähteestä pumpattava vesi Jokijärven kylän vesiosuuskunnan alueella on tutkimuksissa todettu huippulaadukkaaksi. Verkostovedestä otetaan näytteet pari kertaa vuodessa, ja niiden tulokset ovat lähes aina olleet huippuluokkaa.
– Emme tietenkään voi taata, että myös avolähteessä tilanne olisi yhtä hyvä. Luonnonlähteeksi siinäkin on kyllä hyvä vesi, Jokijärven kylän vesiosuuskunnan toimitusjohtaja Vesa Turpeinen kertoo.
Turpeisen mukaan alueen vedestä otetuista näytteissä talousveden laatuvaatimusten sallitut enimmäispitoisuudet tutkittaville asioille jäävät miltei kaikki nolla-alkuisiksi desimaaleiksi. Esimerkiksi nitraatin enimmäispitoisuusmäärä talousveden laatuvaatimuksissa on 50 mg litrassa, mutta on näytteissä jäänyt Jokijärven alueella esimerkiksi 0,21:een. Samansuuruisia ovat myös muut luvut.
– Pahinta, mitä osuuskunnan 30-vuotisen historian aikana alueen vedelle on tapahtunut on se, kun pintaveden makua pääsi kaivoveteen. Se aiheutui alueella tehdyistä metsänhakkuista ja aurauksista. Siitäkin on aikaa varmaan parikymmentä vuotta. Vesi saatiin kuitenkin puhdistettua, eikä siitä aiheutunut mitään pitkäaikaista haittaa veden käytölle, Turpeinen kertoo.
Laurin lähteestä toisella puolella tietä sijaitsee Matala-ahon vedenottamo. Se ottaa vetensä Laurin lähteen uumenista ja pumppaa sitä verkostoon lähialueen ihmisten kotitalouksiin. Rakennettujen yhdysputkien ansiosta lähteen vettä voitaisiin pumpata kauemmaskin, esimerkiksi Taivalkosken taajamaan. Tarvetta sellaiselle ei kuitenkaan juuri ole, koska taajama saa vetensä suuresta Taivalvaaran vedenottamosta.
Laurin lähteen ns. vesipatja sijaitsee osin Soutunivan tien alla. Turpeisen mukaan normaali liikenne tiellä ei aiheuta ongelmia alueen vedenotolle. Tilanne olisi toinen, jos vaikka säiliöauto sattuisi tiellä kaatumaan.
– Kaikki on tietysti teoriassa mahdollista. Jos alueella olisi vain yksi pumppaamo, olisi tilanne häiriötilanteissa hyvin haavoittuvainen. Meillä ei vedenotto ole kuitenkaan yhden pumppaamon varassa, vaan alueella on kolme pumppaama: Sarvenharju Kylmäluoman leirintäalueen kupeessa, Sakkoaho Haapovaara-Isokumpu -alueella ja tämä Matala-aho. Nämä verkostot on liitetty yhteen yhdysputkella ja tarvittaessa joku pumppaamo näistä voidaan häiriötilanteessa sulkeakin.
Pumppaamoille aiheutuneet häiriöt ovat kuitenkin harvinaisia.
– Sakkoahon vedenottamoa on kerran ukkonen vaurioittanut ja kerran myös Matala-ahossa lyhyt sähkökatkos aiheutti vian pumppaamoon. Silloinkaan kuluttajat eivät ehkä edes ehtineet häiriötä huomata, sillä kävin laittamassa pumppaamosta sulun kiinni ja veden tulon jatkumaan Sarvenharjusta, Turpeinen kertoo.
Matala-ahon pumppaamo on Turpeisen mukaan alueen kolmesta pumppaamosta modernein.
– Voin esimerkiksi ohjata pumppaamon toimintaa kotona tietokoneeltani. Mahdollisissa häiriötilanteissa saan myös tekstiviestin kännykkääni. Sellaistakin sattuu aika harvoin, ehkä kerran vuodessa ja useimmiten ukkosen aikaan.
Kesälomaansa aloittavia mökkiläisiä toimitusjohtaja kehottaa juoksuttamaan vettä ensin mökillä reilusti, ennen kuin vettä alkaa käyttää.
– Jos mökille vaikka olisi unohtunut pöydälle vesikannu useaksi kuukaudeksi, niin eihän siitäkään kannata enää juomavettä ottaa. Samalla tavalla vesiputkissa mahdollisesti kuukausiakin seissyt vesi ei enää ole hyvää. Mutta kun vettä laskee hanasta hetken aikaa, niin pian alkaa hyvää ja raikasta vettä tulla, Turpeinen kertoo.
Laurin lähde
Kirkasvetinen lähde Taivalkoskella Soutunivan tien varressa Matala-ahon pohjavesialueella
Löydetty 1930-luvulla
Lähteen nimi tullut perimätiedon mukaan Lauri-nimisestä isännästä, joka rakensi lähistölle talon. Hänen emäntänsä Hutun Lyyti kehotti miestään hakemaan lähteestä kahvi- ja ruokavettä talon rakennusaikana, minkä vuoksi lähdettä alettiin kutsua ”Laurin lähteeksi”.
Matala-ahon vedenottamo on otettu käyttöön vuonna 1987.
Matala-ahon pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 0,75 km2. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 200 m3/d.
Jokijärven kylän vesiosuuskuntaperustettu 1986
toimialana veden otto, puhdistus ja jakelu.