Japanilaiset lanseerasivat metsäterapian, sertifioivat ja vaalivat metsätilkkujaan, korvaamattomia kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lähteitä. Meillä metsän tarjoamaa hyvää hoitoa ei vielä nähdä kirkkaasti, mutta vähitellen metsäkävelystä, puiden kanssa puhelusta ja vapaan veden katselusta on tulossa jokamiehenoikeuksista arvokkaimpia. Metsäkävely Myllykoskelle on luksusta, jota ei rahalla saa.
Metsässä olemisen tutkitusti hyvät terveysvaikutukset ovat tasavertaisesti kaikkien saatavilla myös ilman erätaitoja. Riittää, että menee ja on. Jokaisena vuodenaikana ja vuorokauden aikana metsällä on jotain uutta annettavaa.
Pienen Karhunkierroksen lähtöpaikalta Juumasta pääsee lumiseen aikaan yhdellä loikalla Oulangan kansallispuistoon. Kitkajoen Myllykoskelle on matkaa parkkipaikalta noin puoli kilometriä. Juuri sopivasti talvipäivän kävelyretkeksi.
Lumisessa metsässä pääsee tähän aikaan vuodesta parhaimmillaan kulkemaan kantavia polkuja, jotka myötäilevät kuuliaisesti maaston muotoja ja pysyvät läpi talven auki kävelemällä. sellainen kulkee muun muassa Juumasta Myllykoskelle. Lumikenkäilyreiteillä, joita pidetään auki ajamalla, jälki kantaa parhaimmillaan myös ilman lumikenkiä.
Talvisessa metsässä on hiljaista ja pelkistettyä. Tyynenä pakkaspäivänä puut paukahtelevat Juumassa, kosken kohina lähestyy askel askeleelta, lumi narisee ja hengitys kulkee. Kevättä kohti metsäkävelyyn tulee lisää ääniä, lintu kerrallaan.
Värejä on tuskin ollenkaan, melkein pelkästään harmaan sävyjä. Kynttiläkuuset piirtyvät kapeina lumipylväinä vasten valoa ja jylhä mänty kannattelee tykkyä oksissaan. Lunta on paljon. Siihen voi kaatua huoletta melkein missä vaan.
Hengityksen kuunteleminen on avain läsnäoloon, jota sinne tänne sinkoileva mieli kaipaa. Siinä hangen syleilyssä maatessa muistaa kuka on, missä ja miksi, tai sitten voi vaan ihastella miten tykkylumesta raskaat kynttiläkuuset huojuvat kevyessä ilmavirrassa hengityksen tahtiin. Siinä sielu kirkastuu.
Myllykosken alla suvannossa odottaa ihmeellinen näky. Kosken pauhu on vielä kulman takana ja jään ritinä kuuluu selvästi. Virtaava vesi soittelee rannan jääreunuksia ja suvannossa toisiaan vasten pyöreäksi hioutuneet jäälautat kiertävät veden ikuista kierrosta myötäpäivään.
Kosken kosteaa utua on juhlava hengittä. Kokemus on pakkasessa virtaavan veden ihme ja Kitkajoen ikiaikaisuus. Jos tämä menetettäisiin, se menisi iäksi.
Myllykosken päiväkämpän pihasta nousee nuotion tuoksu. Riippusilta on kohmeinen ja komea.
Tänä talvena Myllykoskessa on poikkeuksellisen paljon vettä. Uinuvan lumisen jääpeitteen alta syöksyy vettä koskeen valtavalla voimalla. Laiturilla kosken voima tuntuu jalkapohjissa ja sydämessä. Sen voiman saa täältä mukaansa.
Teksti: Riina Puurunen
Kuvat: Tuomo Pirttimaa ja Riina Puurunen
Oppaana Anne Murto
Tukikohta Jussin Matkailu, JuumaTauno Kohosen Puhdas luonto Kitkajoki Kitkajärvi -tietokuvateoksen kotisivut löydät täältä .Kitkajoki -rakas joki -dokumenttielokuva katsottavissa Yle Areenassa 29.6. saakka – täällä .
Pääsee talvellakin
Pieni Karhunkierros -reitti on kuljettavissa talvisin.
Reittimerkintänä puiset tolpat, joiden päässä on heijastinnauha.
Lumisena aikana suositellaan kulkemista vastapäivään (porrastus helpompi nousta ylös): Juuma - Jyrävä - Harrisuvanto - Kallioportti - Myllykoski - Juuma.
Lumisen vuodenajan kävelyreittejä löytyy muun muassa luontoon.fi -sivuilta ja voi tiedustella hyvinvointi- ja luontomatkailuyrittäjiltä.
