Sairaus ei vaikuta aivotoimintaan ja oireita pystytään hallitsemaan nykylääkkeillä jo hyvin. Nämä kaksi potilaalle merkittävää asiaa neurologian erikoislääkäri Katja Piironen kertoo ensimmäiseksi potilaalle, joka on juuri saanut kuulla sairastavansa Parkinsonin tautia.
– Moni saa diagnoosin ollessaan vielä työelämässä ja sairauden vaikutus työkykyyn mietityttää. Parkinson on motorinen sairaus, eikä vaikuta älyllisiin toimintoihin. Edetessään Parkinson voi kuitenkin osalla potilaista vaikuttaa muistiin, Kuusamossa vastaanottoa pitävä Coronarian neurologi kertoo.
Kuusamossa Parkinsonin tautia ilmenee poikkeuksellisen paljon, kertoo Piironen.
– Kuusamon tilanne poikkeaa jonkin verran, kun verrataan taudin yleisyyttä yleisesti Suomessa. Ikäjakauma ei tätä kokonaan selitä. Sitä vastoin neurologisista sairauksista yleisimpien joukkoon kuuluvia ms-tautia ja epilepsiaa löytyy täältä vähemmän.
Riski sairastua Parkinsoniin lisääntyy 50. ikävuoden jälkeen. Oireet alkavat hitaasti.
– Sormien lepovapina on usein ensimmäinen oire. Se alkaa toispuoleisena ja sen huomaa esimerkiksi kirjoittamisen vaikeutumisena. Liikkeet hidastuvat, tulee kankeutta ja kömpelyyttä laajemminkin lihaksistoon, Piironen kuvailee.
Pidemmälle edennyt Parkinson näkyy myös kävelytyylistä.
– Asento painuu etukumaraan niskasta, lonkista ja polvista. Askellus muuttuu hiihtäväksi ja laahaavaksi.
Tauti johtuu siitä, että aivojen tietyt liikesäätelyyn osallistuvat hermosolut alkavat tuhoutua. Tuhoutuminen on etenevää, eikä sitä toistaiseksi pystytä hoidolla pysäyttämään. Samanlaista solujen vähittäistä tuhoutumista tapahtuu normaalissakin vanhenemisessa, Parkinsonin taudissa tuhoutuminen vain alkaa aikaisemmin ja on voimakkaampaa.
Parannuskeinoja on tutkittu paljon, on kantasolututkimuksia ja haettu esimerkiksi suoliston bakteeriflooran yhteyksiä Parkinsoniin. Toistaiseksi parannusta ei ole olemassa.
– Taudin eteneminen on hyvin yksilöllistä. Oireet ja etenemisnopeus vaihtelevat potilaasta toiseen huomattavasti. Joidenkin toimintakyky saattaa huonontua muutamassa vuodessa olennaisesti. Toiset taas elävät vähäoireisena useita vuosikymmeniä.
Tautia sinänsä ei voi ehkäistä, mutta liikunnasta on huomattavaa apua.
– Mitä paremmassa fyysisessä kunnossa potilas on, sitä hitaammin tauti näyttää etenevän. Vastaanotolleni on voinut astella reippain askelin 15 vuottakin Parkinsonia sairastanut potilas. Säännöllinen liikunta voi selkeästi edesauttaa toimintakyvyn säilymistä.
Tautia ei voida diagnosoida millään yksinkertaisilla veri- tai muilla kokeilla.
– Parkinson ei näy aivokuvissa. Diagnoosi perustuu lääkärin tekemään haastatteluun ja neurologiseen tutkimukseen. Lääkärintutkimuksen tueksi tehdään täydentäviä tutkimuksia, kuten aivojen kuvantamistutkimus. Pään kuvaamisella ja tietyillä verikokeilla halutaan ainoastaan poissulkea muita sairauksia.
Taudin oireita voidaan nykylääkkeillä lievittää usein varsin hyvin. Lääkitys aloitetaan, kun oireet vaikuttavat päivittäiseen toimintakykyyn. Lääkehoidon kulmakivi on levodopa, joka pyrkii korvaamaan puuttuvan dopamiinin. Lääkkeellä on sivuvaikutuksia ja hoito aloitetaankin aina ensin lievemmillä lääkkeillä.
Neurologi Piironen puhuu Parkinsonista ja sen hoidosta paikallisen potilasyhdistyksen järjestämässä yleisötilaisuudessa tänään maanantaina.
– Itse sairauden lisäksi tarkoituksena on keskustella potilaille kuuluvista eduista, kuten lääkkeiden täyskorvattavuudesta sekä kuntoutuksesta. Tilaa jätetään myös kysymyksille. Voisi kuvitella, että erilaiset kysymykset pyörivät mielessä riippuen siitä, onko diagnoosi tuore vai onko Parkinsonia sairastettu jo pidemmän aikaa.