– Tänään kuunnellaan ehdottomasti musiikkia tuolla yläkerrassa.
Kuusamolainen Tauno Korpela sanoi näin heti kättelyssä, kun menimme haastattelemaan häntä 60-vuotispäivänsä alla. Eikä siinä auttanut mikään, kuuntelemassa käytiin.
Korpela on kotoisin Kuivasenvaaralta Soilun eteläpuolelta. Kun Soilun voimalaitos aikoinaan valmistui, Tauno Korpelan isä meni sinne voimalan huoltajaksi ja koko perhe muutti asumaan voimalaitokselle toisen voimalan työntekijän perheen kanssa, kauaksi muista. Siellä asuttiin aina lukioikään asti. Sitten perhe muutti kirkolle.
Lukion jälkeen (1977) uusi ylioppilas mietiskeli mikähän hänestä isona tulisi, kenties psykologi tai pappi. Ei tullut vakituista upseeriakaan, vaan tietokoneinsinööri Raahesta.
Huomenna torstaina 60 vuotta täyttävä Korpela on ollut tietotekniikka-alan töissä töissä muun muassa Nokialla Helsingissä sekä Finprolla kansainvälisen kaupan parissa Alankomaissa. Veri veti kuitenkin aina takaisin tänne Kuusamoon, jossa hän toimi vetäjänä Koillismaan Yrityspalvelukeskuksessa, joka myöhemmin myytiin.
– Omassa yrityksessä työskentely on oikeastaan ollut ainoa vakituinen työpaikkani, muuten minulla on ollut urani aikana kymmeniä eri työsopimuksia.
Korpela sanoo Kuusamoon palaamisten taustalla olleen jonkinlaisen patriotismin, että jos jotain on oppinut, niin voisiko osaamista tuoda kotipitäjään.
– Ehkä olen jossain määrin onnistunutkin. Useista tiimiprojekteista mieluisimpia yhteisiä onnistumisia ovat olleet kansainvälisen raja-aseman avaaminen, asiakaspalvelukeskusten parisataa työpaikkaa Kuusamossa ja Taivalkoskella sekä kymmenien yritysten auttaminen menestykseen.
Korpela antaa tunnustusta siitä, että jo 1980-luvulla muutamat kuusamolaiset, muun muassa Erkki Juntunen, Pekka Kantola, Hannu Kallunki ja Pentti Heinänen näkivät aikaansa kauemmaksi eteen päin ja mitä kaikkea tietoyhteiskunta voi tulevaisuudessa tarjota.
Korpela sanoo mieluummin katsovansa tulevaisuuteen kuin menneisyyteen.
– Tulevaisuuteen voi vaikuttaa, menneeseen ei. Sitä vain ihmettelen, että miksi ihmiset vastustavat niin herkästi uutta. Näen tulevaisuuden Kuusamon osalta positiivisena, vaikka olenkin peruspessimisti yleisellä tasolla. Kuusamo on pärjännyt aika hyvin, työttömyys on pudonnut alle kymmenen prosentin ja olemme neljänneksi tyytyväisimpiä asukkaita Suomessa.
Paluumuuttajia pitäisi saada tänne enemmän. Jos nykytyöpaikat säilyvät, tarvitsemme lähivuosina 600-800 uutta työntekijää, kun väkeä eläköityy. Kilpailemme tosin samoista ihmisistä muiden keskusten kanssa, Korpela arvioi.
Kuusamolaisessa keskustelussa on viime aikoina olleet voimakkaasti esillä muun muassa kaivokset, tuulivoimalat ja porotalous.
Korpelan mielestä keskusteluissa tahtoo tulla heti kohta vastakkainasettelu, olet joko puolesta tai vastaan. Asioita pitäisi pohtia syvällisemmin ja laveammin.
– Esimerkiksi kaivoksia on monenlaisia. Mustavaaran kaivos oli oksidimalmikaivos, josta ei liukene mineraaleja vesistöön, Talvivaaran kaivos on puolestaan sulfidikaivos, josta liukenee. Olen liikkunut Norjassa aika paljon, muun muassa vanhassa kaivoskaupungissa Rörosissa. Siellä kaivosteollisuus, porotalous ja metsäteollisuus ovat eläneet yhteisymmärryksessä ja Röros on nykyään matkailijoita houkutteleva Unescon maailmanperintökohde. Kun puhutaan puolestaan tuulivoimaloista ja niiden näkymähaitoista, niin kannattaa muistella millaista keskustelua käytiin aikanaan, kun ensimmäisiä tukiasemia rakennettiin.
Nyt on aika siirtyä kuuntelemaan musiikkia talon toiseen kerrokseen. Siellä on oikein musiikin kuuntelutilat asiankuuluvine laitteineen, pehmyine sohvineen ja tuolineen. On CD-levyjä, muutama sata vinyylilevyä, alaan liittyviä kirjoja muun muassa Albert Järvisestä ja Michael Monroesta sekä itse kootut kaiuttimet, joilla on ikää kolmisenkymmentä vuotta.
Korpela sanoo kuuntelevansa monenlaista musiikkia, mutta tällä erää listalla on elektroninen musiikki ja teknopoppi. Pannaan soimaan saksalaista Kraftwerkia...
Korpelan viimeisin työjakso projektipäällikkönä Iin Micropoliksessa päättyi vuodenvaihteessa ja jatkosta ei ole vielä tietoa, mutta puhelin on auki.
– Nyt on ollut aikaa urheilla. Olen ollut mukana äijäjoogassa, pelannut lento-, jalka- ja sulkapalloa sekä tennistä. Tänä vuonna Evergreen-jalkapallojoukkue viettää viisitoistavuotisjuhlia. Kesällä on kaksi turnausta, toinen Kuusamossa ja toinen Kantalahdessa. Kuusamoon tulee myös ikämiesjoukkue Saksasta.
Korpela sanoo, että oli aikanaan keksimässä Evergreen-nimeä.
– Olen keksinyt myös muita nimiä kuten Naturpolis ja Klas 1
Tauno Korpelan perheeseen kuuluvat Jaana-vaimon lisäksi aikuiset lapset Hilla ja Joni.