Kivivasara laulaa Jyrki Tammen kädessä Vuotungissa Jyrkänkosken rannalla. Alla on muutama päivä sitten maakerroksen alta paljastettu ja puhdistettu peruskallio, johon taiteilijaopiskelija työstää piikkaamalla modernia kalliomaalausta.
Valmistuvaan maalaukseen ikuistetaan alueen historiaan kuin nakutettu kuva – liippaa pitelevä miehen käsi ja taustalla teroitettava viikate.
– Tässä syntyy Kuusamon Kovasimen alkuperäinen logo. Tarkkaa työtähän tämä on. Peruskallio on epätasainen, aika pehmeäkin materiaali ja saa olla varmat otteet. Samaan aikaan kuvan työstäminen on todella mukavaa hommaa, kuusamolaislähtöinen kuvataiteen ja luontokuvauksen maisteriopiskelija kertoo.
Vuotungin Jyrkänkoskelle, entisen liippatehtaan paikalle on kuluvan viikon aikana noussut taideteos. Kyseessä on Lapin yliopiston soveltavan kuvataiteen ja luontokuvauksen maisteriohjelman opiskelijoiden ja Vuotungin kyläläisten yhteistyöprojekti.
Kuusamossa toteutettavan maisteriohjelman opintoihin kuuluu yhteisötaidetyöpaja, jonka sisältöä ja toteutusta mietittäessä entisen liippatehtaan alue nousi esiin.
– Kuusamo-opiston rehtori Kari Kantola otti keväällä yhteyttä ja kysyi, että kiinnostaisiko yhteistyö ja alueen historiaa kunnioittavan muistomerkin tekeminen liippatehtaan alueelle. Kiinnostuin, kun kuulin, että taideprojektin vetäjäksi olisi tulossa ruotsalainen ympäristö- ja yhteisötaiteilija Birgitta Linhart. Hän on erikoistunut kivitaiteeseen ja ajattelin, että tämä voisi olla sopiva sysäys prosessissa, jossa alueen kulttuurihistoriaa tehdään tunnetuksi, liippatehtaan historiaa kartoittanut ja siitä neliosaisen kirjasarjan kirjoittanut, Kuusamon Kovasin Oy:n Valma Lämsä kertoo.
Projekti pyörähti vauhdilla liikkeelle. Taiteellisena johtajana toimiva Linhart sekä maisteriohjelman opiskelijat tutustuivat alueen pitkään teollisuushistoriaan ja sen tarinoihin ja idea teoksesta alkoi muotoutua. Lämsä tarjosi teokselle paikan hienossa koskimiljöössä ja antoi työhön tarvittavan kivimateriaalin.
– Yhteisötaiteessa keskeisenä ovat juuri sen paikan ihmiset, tarinat ja materiaali. Jyrkänkoskella tämä kaikki yhdistyy ja täältä löytyy uskomattomia tarinoita, jotka inspiroivat taiteen tekijöitä, kertoo projektipäällikkö Salla-Mari Koistinen.
Yhteisötaideteoksessa materiaalina on käytetty alueen kiveä. Sahanterää ilmentävät kivet ovat kovaa kvartsiittia ja mustat kivet 1,5 miljoonaa vuotta vanhaa fylliittiä.
Ohuen maakerroksen alla ollut emäkallio paljastettiin ja siihen työstettiin kaksi kuvaa – liippaa ja viikatetta kuvaavan maalauksen lisäksi kalliossa lepää nyt kuva liippatehtaasta.
– Kallion esiintuominen oli mielenkiintoinen. Etukäteen ei voinut tietää, miltä se näyttää ja mitkä sen pinnanmuodot ovat, Linhart kertoo.
Sahanterää kuvaaviin kivipaaseihin piikattiin yhtenäinen linja, kuin valonsäie, joka mukailee hienosti taustalla siintävään veteen heijastuvaa ilta-aurinkoa, auringonkehrää.
Opiskelijoiden ja kyläläisten tekemä yhteisötaideteos kunnioittaa paikan satavuotiasta teollisuushistoriaa. Teoksessa on vahvasti esillä alueen maineikas kivi, josta aikanaan sahattiin ja hiottiin liippoja Suomen ja maailman markkinoille.
Vuotungin kyläläiset ovat olleet olennainen osa projektin syntyä.
– Ollaan oltu avuksi missä ollaan pystytty. Hankittiin kaivinkone ja hyvä kuski kaivamaan kallio esille, ollaan oltu kahvinkeittäjinä ja kokoustettu yhdessä kylätalolla tekijöiden kanssa. Onhan tämä hieno homma ja saatu tekemisen meininkiä tänne kylälle, kertoo Reijo Palosaari Vuotungin kyläyhdistyksestä.
Tekemisen meininki kuvaa projektia sen verran hyvin, että siitä tuli myös nimi taideteokselle. Yhteistyö on pelannut loistavasti, kiittelevät projektiin osallistuneet kilvan.
Taideteos julkistettiin eilen torstaina. Lämsä korostaa, että työ alueen kehittämiseksi jatkuu.
– Tämä on alkusysäys, uuden sivun avaus alueen tulevaisuuteen. Suunnitelmia meillä on paljon, jotta paikka saadaan arvoiseensa kuosiin. Kesän aikana työstämme eteenpäin taideteokseen sopivaa kalliopuutarhaideaa. Mitä kaikkea muuta keksimme, sen aika näyttää.
