Pääkirjoitus
FC PaKa pelasi lauantaina kauden päätösottelunsa, mutta tapahtui pallokentän reunallakin. Paikalle oli kutsuttu valtuutetut ja ylimmät virkamiehet kuulemaan seuran edustajien vetoomus Kuusamon keskuskentän tekonurmen uusimiseksi. Edustusjoukkueen peliä saapui seuraamaan puolenkymmentä päättäjää.
Vuonna 2001 valmistunut tekonurmi ei nykyisellään sovellu jalkapalloiluun. Se on loppuun kulunut ja erittäin kova, mikä aiheuttaa jalkavaivoja ja muita vammoja. Tekonurmi oli alkujaankin kompromissi, ja kenttä tehtiin lähinnä pesäpalloilua silmällä pitäen. Sen koomin paikkakunnalla ei ole pesäpalloa tosimielellä pelattu, mutta jalkapallo sen sijaan on kasvattanut suosiotaan. Tätä nykyä jalkapallo liikuttaa seuran puitteissa noin 240 kuusamolaista, kun mukaan lasketaan seitsemän joukkuetta eri ikäryhmistä ja eri tasoilta sekä kesäisin pyörivä Hippofutis. Harrastajamäärällä mitattuna jalkapallo vetää vertoja jääkiekolle.
Kuusamo on jalkapalloilun olosuhteissa jäänyt rutkasti jälkeen esimerkiksi Pudasjärvestä puhumattakaan suuremmista kaupungeista.
Myönteinen esimerkki löytyy lähimmästä naapurikaupungista Kemijärveltä, jossa tekonurmi uusittiin viime kesänä. FC PaKa hakee vastaavaa ratkaisua, jonka kustannusarvio on 150 000 euroa. Summa on murto-osa verrattuna uimahallin 2,2 miljoonan remonttiin ja noin neljä miljoonaa maksavaan jäähallihankkeeseen.
Jokainen laji tietysti puhuu oman suorituspaikkansa puolesta ja poliitikkojen epäkiitollisena tehtävänä on asettaa hankkeet järjestykseen.
Samaan aikaan kentän uusimisen kanssa Kuusamon jalkapalloväki on suunnitellut ylipainehallia, joka voitaisiin pystyttää pallokentän päälle talveksi. Palloiluhalli, kooltaan 50 kertaa 70 metriä, on määrä toteuttaa yksityisellä rahalla.
Jalkapalloväen ei kannattaisi yrittää haukata liian isoa palaa kerralla. Asialistalla ensimmäisenä tulisi olla tekonurmen uusiminen, ja vasta sen jälkeen palata rauhassa hallihankkeen toteutukseen. Muuten voi jäädä luu käteen molemmissa toiveissa.